Sisällys
Kohteen perustiedot
Sähkötalo sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen pohjoispuolella, Tietotalon ja Rakennustalon välissä. Sähkötalossa on pääasiassa opiskelu-, toimisto- ja laboratoriotiloja. Kiinteistön käyttö tapahtuu suurimmalta osalta arkisin virastoaikaan, mutta työskentely- ja opiskelutilat ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin.
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | Hervannan kampus, Sähkötalo |
|---|---|
| Kiinteistön kutsumanimi | Sähkötalo |
| Kiinteistön osoite |
Korkeakoulunkatu 3 33720 TAMPERE |
| Rakennusten määrä | 1 |
| Kiinteistön omistaja | Suomen Yliopistokiinteistöt Oy |
| Rakentamisvuosi | 1978 |
| Pinta-ala | 29 417 m² |
| Kerrokset | 6 |
| Paloluokka | P1 |
| Rakennusmateriaali | Teräsbetoni |
| Käyttötarkoitus | Oppilaitos |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pirkanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 8 minuuttia.
| Paloilmoittimen hoitaja |
Janne Puranen Campusta Oy puh. 050 3187132 |
|---|---|
| Paloilmoittimen keskuksen sijainti | Pääkäyttölaite: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105 |
| Kiinteistönhoito | Campusta Oy puh. 010 3408500 päivystys 010 3950395 |
| Vesiyhtiö |
Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
puh. 0800 90172 päivystys 0800 90172 http://www.tampere.fi/vesi.html |
| Kokoontumispaikka | Tietotalon pysäköintialue Sähkötalon länsipuolella, Tietotalon takana |
| Putkilukko | B-osan Kampusareenan puoleisen sisäänkäynnin vieressä |
| Väestönsuojien määrä | 2 |
| Väestönsuojan sijainti VSS1 | 1. krs M-osa tila SM121 |
| Väestönsuojan sijainti VSS2 | 1. krs M-osa tila SM111 |
| Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
| Veden pääsulku | Kellarikerros A-osa lämmönjakohuoneessa SA007 |
| Lämmönjakohuone | Kaksi lämmönjakohuonetta: kellarikerros A-osa tilassa SA007 ja 1. krs M-osa tilassa SM104 |
| Sähköpääkeskus | Neljä sähköpääkeskusta: 1. krs A-osa tilassa SA109, F-osa tiloissa SF101 ja SF116C sekä M-osa tilassa SM137 |
| Muuntamon sijainti | 1. krs A-osa tila SA109 (Muuntamo 4) ja F-osa tilat SF101A ja SF101B (Muuntamo 3) |
| Kaasusulku | Typen pääsulku 1. krs E-osa käytävällä SE100E |
| Ilmanvaihtokone |
Yhteensä 19 IV-konehuonetta: 1. krs G-osassa tila SG104 sekä loput 18 IV-konehuonetta rakennuksen vesikatolla; A- ja I-osissa 3 kpl, C-, D-, F-, G-, H-, K- ja N-osissa yhteensä 12 kpl, L-osassa 2 kpl ja M-osassa 1 kpl
|
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
1. krs F-osa tilassa SF116B, N-osa laboratoriossa SN101 ja J-osa tuulikaapissa SJ112A |
Henkilömäärät
| Päivällä | Illalla | Yöllä | |
|---|---|---|---|
| Arkisin | 1 400 | 500 | 50 |
| Viikonloppuisin | 200 | 100 | 50 |
Suunnitelman päivitys
Tampereen yliopisto / yliopiston turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman päivityksestä, ellei siitä ole toisin kirjallisesti sovittu.
Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelman sisällössä tapahtuu muutoksia. Suunnitelman hyväksyy yliopiston johtoon kuuluva henkilö suunnitelman valmistumisen jälkeen.
Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen.
Organisaatio
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
| Turvallisuuspäällikkö, kampusmanageri, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat turvallisuusasiat |
Aapo Kauppinen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy puh. 040 0774934 aapo.kauppinen@sykoy.fi |
|---|---|
| Työsuojelupäällikkö |
Kirsi Reiman Tampereen yliopisto puh. 040 8490461 kirsi.reiman@tuni.fi |
| Turvallisuusvastaava |
Riikka Laurila Tampereen yliopisto puh. 050 5605769 riikka.laurila@tuni.fi |
| Kiinteistöturvallisuusasiantuntija |
Juha Huhtala Tampereen yliopisto puh. 050 4478540 juha.huhtala@tuni.fi |
| Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 | Campusta Oy |
| Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 |
Janne Puranen puh. 050 3187132 janne.puranen@campusta.fi |
| Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 |
Janne Puranen puh. 050 3187132 janne.puranen@campusta.fi |
| Sähkölaitteiston käytön johtaja |
Ilpo Virkki, Campusta Oy puh. 040 9008380 |
Kiinteistön tärkeät numerot
| Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
|---|---|---|---|
| Huoltoyhtiö | Campusta Oy | 010 3408500 | 010 3950395 |
| Hissihuolto | KONE Hissit Oy | 0800 15063 | |
| Aulavahtimestari | Sähkötalon infopiste | 029 4524015 | |
| Hälytysvalvonta | Vartiointi: AVARN Security Oy | 050 5967120 |
| Nimi | Puhelinnumero | Päivystysajat | |
|---|---|---|---|
| Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja | Janne Puranen | 050 3187132 | |
| Huoltopäivystys | Campusta Oy | 029 4520600 | Työajan ulkopuolella |
| Kaasusammutusjärjestelmä: Huoltohenkilö | Campusta Oy (alihankinta Mikro-Pulssi Oy) | 040 7795011 | |
| Kameravalvonta: Huoltohenkilö | Juha Huhtala | 050 4478540 | |
| Murtohälytin: Huoltohenkilö | Juha Huhtala | 050 4478540 |
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Riskit
Kiinteistön riskit
Tulipalo ja räjähdys
Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Tuhopoltto
Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.
Tapaturmat
Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.
Vahingonteot ja ilkivalta
Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.
Varkaus ja ryöstö
Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.
Pommiuhkaus
Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.
Tietoturvallisuus
Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.
Kunnallistekniset häiriöt
Sähkökatkos
Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Vesivahinko
Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.
Vaaralliset kemikaalit ja kaasut
Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.
Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.
Säteilyvaara
Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.
Ympäristöriskit
Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.
Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa
Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.
Kiinteistöön liittyvät erityishuomiot/-riskit
Kemikaalit ja kaasut
Yliopiston tiloissa Sähkötalossa on puhdastiloja, suurjännitehalli, sähkökonehalli ja merkittävä määrä erilaisia laboratorioita. Sähkötalon laboratoriotiloissa on erilaisia sähkölaitteita, työstökoneita, lasereita, uuneja, vaaraa aiheuttavia kemikaaleja sekä palavia nesteitä ja kaasuja. K- ja L-osien välissä ulkoseinän vieressä on 20 m3:n typpisäiliö ja K- ja L-osissa risteilee putkia, jotka ovat suoraan yhteydessä nestetyppisäiliöön.
Prosesseissa käytetään monia terveydelle haitallisia aineita, kuten fosforia, arseenia, berylliumia, kaasuista mm. klooria, ammoniakkia, silaania, rikkiheksafluoridia ja trifluorimetaania. Näitä aineita käytetään suljetuissa prosesseissa. Altistumista voi tapahtua lähinnä laitteiden huollossa ja kaasutapaturmissa. Vaarallisten aineiden kanssa työskentely tapahtuu mahdollisuuksien mukaan vetokaapeissa hyvien laboratoriotyötapojen mukaan. Laboratoriotiloihin pääsy on sallittu vain laboratoriovastaavan luvalla perehdytyksen jälkeen. Kemikaaleja käytetään ja säilytetään varoitusmerkein varustetuissa huoneissa, kemikaali- tai paloturvakaapeissa. Kaasulinjat ja niihin liittyvät venttiilit rakennetaan asetusten mukaisesti ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti.
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Kulunvalvonta
Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.
| Kuvaus | Sähkötalon pääovet ovat arkisin auki klo 7.30-17. Hervannan kampuksen työskentely-, opiskelu- ja harrastetilat ovat kuitenkin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri. Kampuksen rakennukset on jaettu kulkualueisiin ja kulunvalvonnalla varustetuista ovista pääsee sisälle kulkukortilla. |
|---|
Kiinteistössä on kameravalvonta
| Kuvaus | Kiinteistössä on kameravalvonta yleisissä tiloissa. |
|---|---|
| Huoltohenkilö |
Juha Huhtala puh. 050 4478540 |
Kiinteistössä on murtohälyttimiä
| Kuvaus | Kiinteistössä on käytössä ovihälytykset sekä lasirikkoilmaisimia. |
|---|---|
| Huoltohenkilö |
Juha Huhtala puh. 050 4478540 |
Valvonta
| Kuvaus | Ovissa ja ikkunoissa hälytysvalvonta, josta tiedot menevät arkisin klo 9-15 infopisteelle ja muina aikoina AVARN Security Oy:lle. |
|---|---|
| Sijainti | Sähkötalo, koko rakennus |
| Kontakti |
Vartiointi: AVARN Security Oy puh. 050 5967120 vartija.tuni@avarn.fi |
| Kuvaus | Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 |
|---|---|
| Sijainti | Sähkötalo, 2. krs J-osa tila SJ202 |
| Kontakti |
Sähkötalon infopiste puh. 029 4524015 sahkotalo.info@tuni.fi |
| Kuvaus | Vartijat kiertävät kiinteistössä arki-iltaisin ja -öisin. |
|---|---|
| Sijainti | Sähkötalo |
| Kuvaus | Vartijat kiertävät kiinteistössä viikonloppuisin. |
|---|---|
| Sijainti | Sähkötalo |
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
|---|---|---|
| Käytävillä, yleisissä tiloissa, luentosaleissa, laboratorioissa jne. | Käsisammutin | Sammuttimet ovat pääsääntöisesti jauhesammuttimia, jotka soveltuvat yleisimpien palojen sammuttamiseen.
Erikoistiloissa on CO2 -sammuttimia, eli hiilidioksidisammuttimia, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen. |
| Porrashuoneissa, aulatiloissa ja kellarikerroksen käytävillä | Pikapaloposti | Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen. |
| Mm. keittotilojen läheisyydessä ja laboratorioissa | Sammutuspeite | Soveltuu hyvin esimerkiksi keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen. |
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Suojelumallit
| Tyyppi | Kerrokset | Toteutuksen kuvaus |
|---|---|---|
| Kiinteistön oma | kaikki | Virka-aikana kiinteistöhuollon työntekijät ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat kohteessa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneissa hälytyksissä ohjauksesta kohteessa vastaa kiinteistöhuollon päivystäjä. |
| Aluevalvojat | kaikki | Yliopiston henkilökunnasta on muodostettu turvaryhmiä, jotka toimivat turvallisuusorganisaation tukena turvallisuuden varmistamisessa osana jokapäiväistä toimintaa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa. |
Turvalaitteet
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
| Savunpoistoluukkujen sijainti | Savunpoistoluukut tai -ikkunat porrashuoneissa osissa C, D, F, I, K, L ja M. Käsinohjaus porrashuoneissa. |
|---|---|
| Kuvaus | Kiinteistössä on savunpoistoikkunoita/-luukkuja porrashuoneissa. |
| Keskuksen sijainti | Kiinteistössä on 8 savunpoistokeskusta: 1. krs porrashuoneissa SC100A, SD100A, SF100A ja SK100A, tuulikaapissa SJ112A ja sähkökomerossa SM138 (2 kpl) sekä 2. krs porrashuoneessa SL200A |
| Savunpoiston laukaisu | Käsin laukaistava |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Sijainti | Poistumistievalaistus poistumisreiteillä ja uloskäynneillä |
|---|---|
| Kuvaus | Kiinteistössä on turvavalojärjestelmä, joka käsittää ovimerkkivalaistuksen ja varavalaistusta. |
| Keskuksen sijainti | Kiinteistössä on kuusi turvavalokeskusta: 1. krs A-osa tilassa SA108, F-osa tilassa SF116C ja M-osa sähkökomerossa SM138 sekä 2. krs C-, G- ja L-osissa sähkökomeroissa SC200H, SG200I ja SL200I |
| Kattavuus | Koko kiinteistö |
Kaasusammutusjärjestelmä
Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.
Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.
| Sijainti | 1. krs F-osa jäähdytystila SF103, ATK-konesali SF110 ja UPS-tila SF116D |
|---|---|
| Kuvaus | Argon suojattujen tilojen ovien yläpuolella hälytysvalo, joka kertoo argonin laukeamisesta, jolloin tilaan ei saa mennä.
Keskuksen sijainti: Kaasusammutusjärjestelmän laukaisukeskus ja kaasupullot sijaitsevat 1. krs F-osa UPS-tilassa SF116D |
| Tyyppi | Argon-kaasusammutus |
| Huoltohenkilö |
Campusta Oy (alihankinta Mikro-Pulssi Oy) puh. 040 7795011 |
LVI-hälytysjärjestelmä
LVI-hälytysjärjestelmä ilmoittaa kiinteistötekniikan mahdollisista vikatilanteista.
| Kuvaus | Rakennusautomaatiojärjestelmä on liitetty kampusalueen päävalvomoon joka sijaitsee Päärakennuksessa. Hälytysten siirto kiinteistönhoitajille / ulkopuoliselle päivystysorganisaatiolle tapahtuu valvomon välityksellä. |
|---|
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ensiapukoulutusta on järjestetty.
- Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: työsuojelun asiantuntijalla on lista ensiaputaitoisista henkilöistä.
- Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille.
- Ensiaputarvikkeista vastaa: aulapalvelut.
| Tarvike | Sijainti |
|---|---|
| Ensiapukaappi | Jokaisesta kerroksesta löytyy useita ensiapukaappeja |
| Silmien huuhteluväline | Laboratoriotiloissa |
| Hätäsuihku | 5. krs M-osa laboratorioissa, 2. krs I- ja E- osien puhdastiloissa |
| Defibrillaattori | 2. krs J-osa infopisteen läheisyydessä |
| Paarit | 1. krs K-osa käytävällä |
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
| Sijainti | Kiinteistössä on kuusi paloilmoitinkeskusta: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105 (2 kpl) ja F-osa tilassa SF116A sekä 2. krs C-osa käytävällä SC200B, G-osa käytävällä SG200B ja L-osa tilassa L200.1 |
|---|---|
| Kuvaus | Kiinteistössä on aluehälytyskeskukseen yhdistetty paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu paloilmoitinpainikkeilla. |
| Keskuksen sijainti | Pääkäyttölaite: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105 |
| Kattavuus | Koko kiinteistö |
| Keskuksen tyyppi | Esmi FX |
| Hoitaja |
Janne Puranen Campusta Oy puh. 050 3187132 |
| Hoitajan varahenkilö |
HH-kiinteistöpalvelut puh. 010 3950395 |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
Savusulut
Savusulkujen tehtävinä on estää ja rajoittaa savun kulkua, kanavoida savu ennalta määrättyyn suuntaan sekä estää tai hidastaa savun pääsy muille alueille tai muihin rakennuksen osiin.
| Sijainti | 1. krs B-osa Fablab (SB101A) porrasaukon ympärillä |
|---|---|
| Kuvaus | Kiinteistössä on savusulkuverhot (6 kpl) porrasaukon ympärillä. Verhoja ohjaa paloilmoitinkeskus ja A-osan paloilmoitinkeskuksen viereen asennetut ohjauskytkimet. |
Pelastustie
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.
- Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
- Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
- Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
- Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
| Sijainti | Korkeakoulunkadulta rakennuksen etupihalle A- ja I-osien läheisyyteen. Tekniikankadulta rakennuksen länsi- ja itäpuolille sekä pohjoispäätyyn. Pelastustiet on merkitty suojelupiirustuksiin. |
|---|
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
| Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
|---|---|
| Sähkötalo | Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Pääasiallisesti kiinteistön normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi on muutamia erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon. |
Sammutusveden ottopaikka
| Sijainti | Paloposti sijaitsee ulkoalueella Kampusareenan ja Tietotalon välissä |
|---|
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:
Ari SärkkäCampusta Oy
puh. 050 3471430
ari.sarkka@campusta.fi
Vakituisen tulityöpaikan sijainti: 1. krs J-osa ProLab hitsaamossa SJ107
Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Tupakointipaikka
Tampereen yliopiston Hervannan kampus on savuton kampus, jossa tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.
Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:
- Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
- Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
- Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
- Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
- Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.
Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:
- virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
- sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
- työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
- ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.
Jätehuollon turvallisuus
Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.
Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.
Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:
- vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
- lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.
Muut järjestelyt
Hissi
| Sijainti | Sähkötalossa on yhteensä viisi henkilöhissiä, jotka sijaitsevat rakennuksen C-, G-, H-, L- ja M-osissa. |
|---|---|
| Huoltoyritys | KONE Hissit Oy |
Ilmanvaihtokone
| Sijainti | Yhteensä 19 IV-konehuonetta: 1. krs G-osassa tila SG104 sekä loput 18 IV-konehuonetta rakennuksen vesikatolla; A- ja I-osissa 3 kpl, C-, D-, F-, G-, H-, K- ja N-osissa yhteensä 12 kpl, L-osassa 2 kpl ja M-osassa 1 kpl |
|---|---|
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | 1. krs F-osa tilassa SF116B, N-osa laboratoriossa SN101 ja J-osa tuulikaapissa SJ112A |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.
Toimintaohjeita
Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:
| Sijainti | Suojaluokka | Pinta-ala | Suojapaikkoja | Varusteiden sijainti |
|---|---|---|---|---|
| 1. krs M-osa tila SM121 | S1 | 83,2 m² | 110 | Väestönsuojassa |
| 1. krs M-osa tila SM111 | S1 | 80,7 m² | 107 | Väestönsuojassa |
Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Kiinteistöllä on myös väestönsuojapaikkoja osoitteissa:- Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
- Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
- Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Tiedottaminen ja perehdyttäminen
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.
Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.
Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.
Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.