Innehåll
Basuppgifter om objektet
Sähkötalo sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen pohjoispuolella, Tietotalon ja Rakennustalon välissä. Sähkötalossa on pääasiassa opiskelu-, toimisto- ja laboratoriotiloja. Kiinteistön käyttö tapahtuu suurimmalta osalta arkisin virastoaikaan, mutta työskentely- ja opiskelutilat ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin.
Basuppgifter
Fastighetens namn | Hervannan kampus, Sähkötalo |
---|---|
Byggnadsalias | Sähkötalo |
Fastighetens adress |
Korkeakoulunkatu 3 33720 TAMPERE |
Antal byggnader | 1 |
Fastighetens ägare | Suomen Yliopistokiinteistöt Oy |
Byggnadsår | 1978 |
Yta | 29 417 m² |
Våningar | 6 |
Brandklass | P1 |
Byggmaterial | Armerad betong |
Användningssyfte | Läroverket |
Övriga uppgifter
Objektet hör till följande räddningstjänst: Birkaland. Beräknad tid för räddningsverkets ankomst till platsen är ca 8 minuter.
Brandlarmsskötare |
Janne Puranen Campusta Oy tfn 050 3187132 |
---|---|
Brandlarmscentralens placering | Pääkäyttölaite: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105 |
Fastighetsskötsel | Campusta Oy tfn 010 3408500 jourtelefon 010 3950395 |
Vattenbolag |
Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
tfn 0800 90172 jour 0800 90172 http://www.tampere.fi/vesi.html |
Samlingsplats | Tietotalon pysäköintialue Sähkötalon länsipuolella, Tietotalon takana |
Rörlås | B-osan Kampusareenan puoleisen sisäänkäynnin vieressä |
Antal skyddsrum | 2 |
Skyddsrummets placering VSS1 | 1. krs M-osa tila SM121 |
Skyddsrummets placering VSS2 | 1. krs M-osa tila SM111 |
Uppvärmningsmetod | Fjärrvärme |
Huvudvattenkran | Kellarikerros A-osa lämmönjakohuoneessa SA007 |
Värmefördelningsrum | Kaksi lämmönjakohuonetta: kellarikerros A-osa tilassa SA007 ja 1. krs M-osa tilassa SM104 |
Elcentral | Neljä sähköpääkeskusta: 1. krs A-osa tilassa SA109, F-osa tiloissa SF101 ja SF116C sekä M-osa tilassa SM137 |
Transformatorstationens placering | 1. krs A-osa tila SA109 (Muuntamo 4) ja F-osa tilat SF101A ja SF101B (Muuntamo 3) |
Gassluss | Typen pääsulku 1. krs E-osa käytävällä SE100E |
Ventilationsmaskin |
Yhteensä 19 IV-konehuonetta: 1. krs G-osassa tila SG104 sekä loput 18 IV-konehuonetta rakennuksen vesikatolla; A- ja I-osissa 3 kpl, C-, D-, F-, G-, H-, K- ja N-osissa yhteensä 12 kpl, L-osassa 2 kpl ja M-osassa 1 kpl
|
Nödstopp för ventilationen |
1. krs F-osa tilassa SF116B, N-osa laboratoriossa SN101 ja J-osa tuulikaapissa SJ112A |
Antal personer
Dagtid | Kvällstid | Nattetid | |
---|---|---|---|
Vardagar | 1 400 | 500 | 50 |
Under veckoslut | 200 | 100 | 50 |
Suunnitelman päivitys
Tampereen yliopisto / yliopiston turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman päivityksestä, ellei siitä ole toisin kirjallisesti sovittu.
Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelman sisällössä tapahtuu muutoksia. Suunnitelman hyväksyy yliopiston johtoon kuuluva henkilö suunnitelman valmistumisen jälkeen.
Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen.
Organisation
Fastighetens säkerhetspersoner
Säkerhetschef, kampusmanagern, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat turvallisuusasiat |
Aapo Kauppinen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy tfn 040 0774934 aapo.kauppinen@sykoy.fi |
---|---|
Arbetarskyddschef |
Kirsi Reiman Tampereen yliopisto tfn 040 8490461 kirsi.reiman@tuni.fi |
Säkerhetsansvarig |
Riikka Laurila Tampereen yliopisto tfn 050 5605769 riikka.laurila@tuni.fi |
Kiinteistöturvallisuusasiantuntija |
Juha Huhtala Tampereen yliopisto tfn 050 4478540 juha.huhtala@tuni.fi |
Skyddsrumsansvarig VSS1, VSS2 | Campusta Oy |
Ansvarsperson för ordningsbevakningen VSS1 |
Janne Puranen tfn 050 3187132 janne.puranen@campusta.fi |
Ansvarsperson för ordningsbevakningen VSS2 |
Janne Puranen tfn 050 3187132 janne.puranen@campusta.fi |
Driftchef för elutrustning |
Ilpo Virkki, Campusta Oy tfn 040 9008380 |
Fastighetens viktiga nummer
Uppdrag | Namn | Telefonnummer | Journummer |
---|---|---|---|
Servicebolag | Campusta Oy | 010 3408500 | 010 3950395 |
Hisservice | KONE Hissit Oy | 0800 15063 | |
Lobbyvaktmästare | Sähkötalon infopiste | 029 4524015 | |
Larmbevakning | Vartiointi: AVARN Security Oy | 050 5967120 |
Namn | Telefonnummer | Jourtider | |
---|---|---|---|
Brandlarm: Skötare | Janne Puranen | 050 3187132 | |
Gassläckningssystem: Serviceperson | Campusta Oy (alihankinta Mikro-Pulssi Oy) | 040 7795011 | |
Inbrottslarm: Serviceperson | Juha Huhtala | 050 4478540 | |
Kameraövervakning: Serviceperson | Juha Huhtala | 050 4478540 | |
Servicejour | Campusta Oy | 029 4520600 | Utanför arbetstiden |
Övriga viktiga nummer
Företagare | Telefonnummer | Jourtider |
---|---|---|
Allmänt nödnummer | 112 | 24 h |
Giftinformationscentralen | 0800 147 111 | 24 h |
Riskit
Kiinteistön riskit
Tulipalo ja räjähdys
Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Tuhopoltto
Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.
Tapaturmat
Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.
Vahingonteot ja ilkivalta
Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.
Varkaus ja ryöstö
Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.
Pommiuhkaus
Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.
Tietoturvallisuus
Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.
Kunnallistekniset häiriöt
Sähkökatkos
Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Vesivahinko
Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.
Vaaralliset kemikaalit ja kaasut
Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.
Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.
Säteilyvaara
Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.
Ympäristöriskit
Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.
Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa
Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.
Kiinteistöön liittyvät erityishuomiot/-riskit
Kemikaalit ja kaasut
Yliopiston tiloissa Sähkötalossa on puhdastiloja, suurjännitehalli, sähkökonehalli ja merkittävä määrä erilaisia laboratorioita. Sähkötalon laboratoriotiloissa on erilaisia sähkölaitteita, työstökoneita, lasereita, uuneja, vaaraa aiheuttavia kemikaaleja sekä palavia nesteitä ja kaasuja. K- ja L-osien välissä ulkoseinän vieressä on 20 m3:n typpisäiliö ja K- ja L-osissa risteilee putkia, jotka ovat suoraan yhteydessä nestetyppisäiliöön.
Prosesseissa käytetään monia terveydelle haitallisia aineita, kuten fosforia, arseenia, berylliumia, kaasuista mm. klooria, ammoniakkia, silaania, rikkiheksafluoridia ja trifluorimetaania. Näitä aineita käytetään suljetuissa prosesseissa. Altistumista voi tapahtua lähinnä laitteiden huollossa ja kaasutapaturmissa. Vaarallisten aineiden kanssa työskentely tapahtuu mahdollisuuksien mukaan vetokaapeissa hyvien laboratoriotyötapojen mukaan. Laboratoriotiloihin pääsy on sallittu vain laboratoriovastaavan luvalla perehdytyksen jälkeen. Kemikaaleja käytetään ja säilytetään varoitusmerkein varustetuissa huoneissa, kemikaali- tai paloturvakaapeissa. Kaasulinjat ja niihin liittyvät venttiilit rakennetaan asetusten mukaisesti ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti.
Säkerhetsarrangemang
Arbetsplatssäkerhet
Passerkontroll
I fastigheten används ett passerkontrollsystem. Med systemet försöker man hindra obehöriga från att komma in i lokalerna. Om du observerar ett fel i passerkontrollsystemet, gör en felanmälan.
Beskrivning | Sähkötalon pääovet ovat arkisin auki klo 7.30-17. Hervannan kampuksen työskentely-, opiskelu- ja harrastetilat ovat kuitenkin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri. Kampuksen rakennukset on jaettu kulkualueisiin ja kulunvalvonnalla varustetuista ovista pääsee sisälle kulkukortilla. |
---|
Fastigheten har kameraövervakning
Beskrivning | Kiinteistössä on kameravalvonta yleisissä tiloissa. |
---|---|
Serviceperson |
Juha Huhtala tfn 050 4478540 |
Fastigheten har inbrottslarm
Beskrivning | Kiinteistössä on käytössä ovihälytykset sekä lasirikkoilmaisimia. |
---|---|
Serviceperson |
Juha Huhtala tfn 050 4478540 |
Övervakning
Beskrivning | Ovissa ja ikkunoissa hälytysvalvonta, josta tiedot menevät arkisin klo 9-15 infopisteelle ja muina aikoina AVARN Security Oy:lle. |
---|---|
Placering | Sähkötalo, koko rakennus |
Kontakt |
Vartiointi: AVARN Security Oy tfn 050 5967120 vartija.tuni@avarn.fi |
Beskrivning | Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 |
---|---|
Placering | Sähkötalo, 2. krs J-osa tila SJ202 |
Kontakt |
Sähkötalon infopiste tfn 029 4524015 sahkotalo.info@tuni.fi |
Beskrivning | Vartijat kiertävät kiinteistössä arki-iltaisin ja -öisin. |
---|---|
Placering | Sähkötalo |
Beskrivning | Vartijat kiertävät kiinteistössä viikonloppuisin. |
---|---|
Placering | Sähkötalo |
Släckningsutrustning
Placering | Släckningsutrustning | Beskrivning |
---|---|---|
Mm. keittotilojen läheisyydessä ja laboratorioissa | Brandfilt | Soveltuu hyvin esimerkiksi keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen. |
Porrashuoneissa, aulatiloissa ja kellarikerroksen käytävillä | Brandpost | Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen. |
Käytävillä, yleisissä tiloissa, luentosaleissa, laboratorioissa jne. | Brandsläckare | Sammuttimet ovat pääsääntöisesti jauhesammuttimia, jotka soveltuvat yleisimpien palojen sammuttamiseen.
Erikoistiloissa on CO2 -sammuttimia, eli hiilidioksidisammuttimia, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen. |
Brandsläckarna ska kontrolleras:
- minst en gång om året, eftersom handsläckare utsätts för faktorer som påverkar brandsläckningsfunktionen, till exempel fukt, vibrationer eller temperaturväxlingar (platser utomhus)
- minst vartannat år (platser inomhus)
Brandposterna ska inspekteras:
- Brandposterna ska inspekteras årligen. Brandpostens slangar ska trycktestas vart femte år.
Skyddsmodeller
Typ | Våningar | Beskrivning av realisering |
---|---|---|
Fastighetens egen | kaikki | Virka-aikana kiinteistöhuollon työntekijät ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat kohteessa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneissa hälytyksissä ohjauksesta kohteessa vastaa kiinteistöhuollon päivystäjä. |
Områdesövervakare | kaikki | Yliopiston henkilökunnasta on muodostettu turvaryhmiä, jotka toimivat turvallisuusorganisaation tukena turvallisuuden varmistamisessa osana jokapäiväistä toimintaa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa. |
Säkerhetsanordningar
Rökevakuering
Avsikten med rökevakueringen är att avlägsna brandgaserna som uppstår vid brand, röken och värmen från lokalerna. Rökevakueringsanläggningarna ska servas och testas regelbundet i enlighet med bruks- och serviceanvisningen. Rökevakueringsanläggningen används enbart av räddningsverket.
Rökevakueringsluckornas placering | Savunpoistoluukut tai -ikkunat porrashuoneissa osissa C, D, F, I, K, L ja M. Käsinohjaus porrashuoneissa. |
---|---|
Beskrivning | Kiinteistössä on savunpoistoikkunoita/-luukkuja porrashuoneissa. |
Centralens läge | Kiinteistössä on 8 savunpoistokeskusta: 1. krs porrashuoneissa SC100A, SD100A, SF100A ja SK100A, tuulikaapissa SJ112A ja sähkökomerossa SM138 (2 kpl) sekä 2. krs porrashuoneessa SL200A |
Utlösning av rökevakuering | Käsin laukaistava |
Utrymningsskylt, säkerhets- eller markeringsljus
Utrymningsvägledningen indikerar utrymningen av byggnaden. Felaktiga eller bristfälliga skyltar ska anmälas till fastighetsförvaltningen.
Placering | Poistumistievalaistus poistumisreiteillä ja uloskäynneillä |
---|---|
Beskrivning | Kiinteistössä on turvavalojärjestelmä, joka käsittää ovimerkkivalaistuksen ja varavalaistusta. |
Centralens läge | Kiinteistössä on kuusi turvavalokeskusta: 1. krs A-osa tilassa SA108, F-osa tilassa SF116C ja M-osa sähkökomerossa SM138 sekä 2. krs C-, G- ja L-osissa sähkökomeroissa SC200H, SG200I ja SL200I |
Täckning | Koko kiinteistö |
Gassläckningssystem
Gassläckningssystemet används för att skydda enskilda utrymmen från brand. Släckningsmedlets funktion grundar sig antingen på avlägsnande av syre eller absorption av värme från utrymmet. Anläggningarna ska servas och testas regelbundet i enlighet med bruks- och serviceanvisningen samt alltid när systemet har aktiverats.
När systemet har aktiverats ska lokalerna utrymmas och anmälan till nödcentralen ska göras.
Placering | 1. krs F-osa jäähdytystila SF103, ATK-konesali SF110 ja UPS-tila SF116D |
---|---|
Beskrivning | Argon suojattujen tilojen ovien yläpuolella hälytysvalo, joka kertoo argonin laukeamisesta, jolloin tilaan ei saa mennä.
Keskuksen sijainti: Kaasusammutusjärjestelmän laukaisukeskus ja kaasupullot sijaitsevat 1. krs F-osa UPS-tilassa SF116D |
Typ | Argon-kaasusammutus |
Serviceperson |
Campusta Oy (alihankinta Mikro-Pulssi Oy) tfn 040 7795011 |
VVS-larmsystem
VVS-larmsystemet meddelar om eventuella felsituationer i fastighetstekniken.
Beskrivning | Rakennusautomaatiojärjestelmä on liitetty kampusalueen päävalvomoon joka sijaitsee Päärakennuksessa. Hälytysten siirto kiinteistönhoitajille / ulkopuoliselle päivystysorganisaatiolle tapahtuu valvomon välityksellä. |
---|
Första hjälpen
Enligt 46 § i arbetarskyddslagen (738/2002) ska arbetsgivaren se till att första hjälpen anordnas för arbetstagare och andra personer som vistas på arbetsplatsen, ge anvisningar om första hjälpen och införskaffa tillräckligt med ändamålsenlig första hjälpen-utrustning till arbetsplatsen eller dess omedelbara närhet.
- Det har ordnats kurser i första hjälpen.
- Kartläggning av personer som är kunniga i första hjälpen har utförts. En lista över personer som är kunniga i första hjälpen finns i: työsuojelun asiantuntijalla on lista ensiaputaitoisista henkilöistä.
- Ambulansen vägleds: Lähimmälle sisäänkäynnille.
- Ansvarsperson för första hjälpen: aulapalvelut.
Förnödenhet | Placering |
---|---|
Skåp för första hjälpen | Jokaisesta kerroksesta löytyy useita ensiapukaappeja |
Redskap för ögonspolning | Laboratoriotiloissa |
Nöddusch | 5. krs M-osa laboratorioissa, 2. krs I- ja E- osien puhdastiloissa |
Defibrillator | 2. krs J-osa infopisteen läheisyydessä |
Bår | 1. krs K-osa käytävällä |
Brandsäkerhet
Brandlarm
Avsikten med det automatiska brandlarmsystemet är att larma fastighetens användare om en begynnande brand. Systemet detekterar snabbt branden när indikatorn reagerar på brand och brandklockorna börjar ljuda. Systemet förmedlar automatiskt larmet till nödcentralen.
Placering | Kiinteistössä on kuusi paloilmoitinkeskusta: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105 (2 kpl) ja F-osa tilassa SF116A sekä 2. krs C-osa käytävällä SC200B, G-osa käytävällä SG200B ja L-osa tilassa L200.1 |
---|---|
Beskrivning | Kiinteistössä on aluehälytyskeskukseen yhdistetty paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu paloilmoitinpainikkeilla. |
Centralens läge | Pääkäyttölaite: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105 |
Täckning | Koko kiinteistö |
Typ av central | Esmi FX |
Skötare |
Janne Puranen Campusta Oy tfn 050 3187132 |
Skötarens reservperson |
HH-kiinteistöpalvelut tfn 010 3950395 |
Kontroll av larmöverföringsförbindelsens funktioner
- Regebundna underhåll och reparationer
- Månatligt test av larmöverföringsförbindelsen
- Regelbundna inspektioner
Åtgärder i händelse av fel i larmöverföringsförbindelsen
Ifall fel upptäcks i larmöverföringsförbindelsen, ordnas effektivare övervakning i byggnaden med hjälp av personalen.
- Kontakt med nödcentralen
- Jourhavande sätts att övervaka larmcentralen
- Jourhavande larmar nödcentralen vid behov och vägleder räddningsverket till brandplatsen
Brandsektionering
Syftet med brandsektioneringar är att förhindra, i händelse av brand, att brandgaser och branden sprids samt att trygga evakueringen av människor. Därför är det ytterst viktigt att branddörrarna hålls stängda. Branddörrarna får inte hållas öppna med kilar.
Utrymmen som skiljer sig avsevärt från varandra vad gäller användningssättoch brandbelastning har delats upp i separata brandsektioner, då det ansetts nödvändigt för att skydda personer eller egendom. (sektionering baserad på användningssätt)
Rökgardiner
Rökgardiner har uppgiften att förhindra och begränsa rökspridningen och kanalisera röken i en på förhand bestämd riktning samt att förebygga och hindra röken från att spridas till andra platser eller andra delar av byggnaden.
Placering | 1. krs B-osa Fablab (SB101A) porrasaukon ympärillä |
---|---|
Beskrivning | Kiinteistössä on savusulkuverhot (6 kpl) porrasaukon ympärillä. Verhoja ohjaa paloilmoitinkeskus ja A-osan paloilmoitinkeskuksen viereen asennetut ohjauskytkimet. |
Räddningsväg
Räddningsvägar är körvägar längs vilka räddningsfordonen i nödsituationer kan nå tillräckligt nära byggnaden.
- Det är inte tillåtet att parkera fordon, samla snöhögar, eller att placera belysningsstolpar, planteringar eller annat på räddningsvägar till hinders för trafiken.
- Räddningsvägen ska utmärkas i enlighet med inrikesministeriets förordning (486/2003) med en tilläggsskylt av textil.
- Skylten "räddningsväg" används inte om räddningsvägen inte har antecknats i byggnadens bygglovshandling.
- I frågor gällande räddningsvägar får man råd av den lokala räddningsmyndigheten.
Placering | Korkeakoulunkadulta rakennuksen etupihalle A- ja I-osien läheisyyteen. Tekniikankadulta rakennuksen länsi- ja itäpuolille sekä pohjoispäätyyn. Pelastustiet on merkitty suojelupiirustuksiin. |
---|
Utrymningsvägar
Principen för säker utrymning är att man i varje stund ska kunna avlägsna sig från byggnadens samtliga utrymmen via två utgångar utan nycklar eller andra öppningsdon. Dörrarna får inte hållas i baklås under arbetstiden. Det är inte tillåtet att förvara saker framför utgångarna.
Fastigheten har utrymningsarrangemang av följande typ:
Byggnad | Utrymningsarrangemang |
---|---|
Sähkötalo | Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Pääasiallisesti kiinteistön normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi on muutamia erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon. |
Plats för uttag av släckvatten
Placering | Paloposti sijaitsee ulkoalueella Kampusareenan ja Tietotalon välissä |
---|
Eldarbeten
Eldarbeten definieras som arbeten där det uppstår gnistor eller där man använder eldslågor eller annan värme, och som ger brandfara. Sådana arbeten är bl.a. gas- och bågsvetsning, bränn- och bågskärning, skärning med slipskiva och metallslipning, varvid det uppstår gnistor, samt arbeten där man använder gasbrännare, annan öppen eld eller hetluftsblåsare. På grund av eldfaran från heta arbeten ska man alltid beakta alternativa metoder.
För att utföra eldarbeten krävs alltid tillstånd för heta arbeten. Personen som gör ett hett arbete ska alltid ha ett giltigt certifikat för heta arbeten.
Följande ansvarspersoner för eldarbeten kan bevilja hetarbetstillstånd:
Ari SärkkäCampusta Oy
tfn 050 3471430
ari.sarkka@campusta.fi
Den permanenta eldarbetsplatsens placering: 1. krs J-osa ProLab hitsaamossa SJ107
Den som sköter brandlarmsanordningarna ska se till att det görs nödvändiga frånkopplingar så att heta arbeten eller andra reparationsarbeten inte orsakar onödiga brandlarm.
Eventuellt frånkopplade brandlarmsystem ska återkopplas så att de fungerar igen.
Tupakointipaikka
Tampereen yliopiston Hervannan kampus on savuton kampus, jossa tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.
Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:
- Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
- Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
- Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
- Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
- Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.
Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:
- virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
- sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
- työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
- ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.
Jätehuollon turvallisuus
Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.
Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.
Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:
- vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
- lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.
Övriga arrangemang
Hiss
Placering | Sähkötalossa on yhteensä viisi henkilöhissiä, jotka sijaitsevat rakennuksen C-, G-, H-, L- ja M-osissa. |
---|---|
Serviceföretag | KONE Hissit Oy |
Ventilationsmaskin
Placering | Yhteensä 19 IV-konehuonetta: 1. krs G-osassa tila SG104 sekä loput 18 IV-konehuonetta rakennuksen vesikatolla; A- ja I-osissa 3 kpl, C-, D-, F-, G-, H-, K- ja N-osissa yhteensä 12 kpl, L-osassa 2 kpl ja M-osassa 1 kpl |
---|---|
Nödstoppets placering | 1. krs F-osa tilassa SF116B, N-osa laboratoriossa SN101 ja J-osa tuulikaapissa SJ112A |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.
Toimintaohjeita
Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.
Befolkningsskydd
Syftet med skyddsrummet är skydda människorna mot ras, explosionstryck, splitter, gas, strålning och bränder. Det finns 2 skyddsrum i fastigheten. Det rekommenderas att man väljer en skyddsrumsansvarig och en medhjälpare till den ansvarige. Det är bra om de skyddsrumsansvariga lär sig använda utrustningen i skyddsrummet och hur skyddsrummet ställs i ordning för användning.
Det finns 2 skyddsrum i fastigheten.
Placering | Skyddsklass | Yta | Skyddsplatser | Utrustningens placering |
---|---|---|---|---|
1. krs M-osa tila SM121 | S1 | 83,2 m² | 110 | Väestönsuojassa |
1. krs M-osa tila SM111 | S1 | 80,7 m² | 107 | Väestönsuojassa |
Två av fastighetens skyddsrum är av klass S1. Skyddsrummet av skyddsklass S1 är ett nyare som har byggts efter år 1971 I denna skyddsrumsmodell kan man vistas i långa tider. Skyddsrummet har ett manuellt eller maskinellt luftintag som är försett med förfiltrering och aktivkol-partikelfiltrering.
Fastigheten har även skyddsrumsplatser vid adresserna:- Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
- Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
- Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena
Myndigheterna ger anvisningar via radion, om man ska förflytta sig till skyddsrummen, och information om vilka skyddsrum människorna ska söka sig till. Förflyttningen till skyddsrum sker således alltid på uppmaning av myndigheterna. Olyckor som sker under normala omständigheter kräver i allmänhet inte att man ska söka skydd i skyddsrum, utan det räcker att man tar skydd inomhus. Det finns totalt 110 000 platser i offentliga skyddsrum i Finland.
Tiedottaminen ja perehdyttäminen
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.
Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.
Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.
Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.