Meny

Basuppgifter om objektet

Sähkötalo sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen pohjoispuolella, Tietotalon ja Rakennustalon välissä. Sähkötalossa on pääasiassa opiskelu-, toimisto- ja laboratoriotiloja. Kiinteistön käyttö tapahtuu suurimmalta osalta arkisin virastoaikaan, mutta työskentely- ja opiskelutilat ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin.

Basuppgifter

Fastighetens namn Hervannan kampus, Sähkötalo
Byggnadsalias Sähkötalo
Fastighetens adress Korkeakoulunkatu 3
33720 TAMPERE
Antal byggnader 1
Fastighetens ägare Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Byggnadsår 1978
Yta 29 417 m²
Våningar 6
Brandklass P1
Byggmaterial Armerad betong
Användningssyfte Läroverket

Övriga uppgifter

Objektet hör till följande räddningstjänst: Birkaland. Beräknad tid för räddningsverkets ankomst till platsen är ca 8 minuter.

Brandlarmsskötare Janne Puranen
Campusta Oy
tfn 050 3187132
Brandlarmscentralens placering Pääkäyttölaite: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105
Fastighetsskötsel Campusta Oy
tfn 010 3408500
jourtelefon 010 3950395
Vattenbolag Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
tfn 0800 90172
jour 0800 90172
http://www.tampere.fi/vesi.html
Samlingsplats Tietotalon pysäköintialue Sähkötalon länsipuolella, Tietotalon takana
Rörlås B-osan Kampusareenan puoleisen sisäänkäynnin vieressä
Antal skyddsrum 2
Skyddsrummets placering VSS1 1. krs M-osa tila SM121
Skyddsrummets placering VSS2 1. krs M-osa tila SM111
Uppvärmningsmetod Fjärrvärme
Huvudvattenkran Kellarikerros A-osa lämmönjakohuoneessa SA007
Värmefördelningsrum Kaksi lämmönjakohuonetta: kellarikerros A-osa tilassa SA007 ja 1. krs M-osa tilassa SM104
Elcentral Neljä sähköpääkeskusta: 1. krs A-osa tilassa SA109, F-osa tiloissa SF101 ja SF116C sekä M-osa tilassa SM137
Transformatorstationens placering 1. krs A-osa tila SA109 (Muuntamo 4) ja F-osa tilat SF101A ja SF101B (Muuntamo 3)
Gassluss Typen pääsulku 1. krs E-osa käytävällä SE100E
Ventilationsmaskin Yhteensä 19 IV-konehuonetta: 1. krs G-osassa tila SG104 sekä loput 18 IV-konehuonetta rakennuksen vesikatolla; A- ja I-osissa 3 kpl, C-, D-, F-, G-, H-, K- ja N-osissa yhteensä 12 kpl, L-osassa 2 kpl ja M-osassa 1 kpl
Nödstopp för ventilationen

1. krs F-osa tilassa SF116B, N-osa laboratoriossa SN101 ja J-osa tuulikaapissa SJ112A

Antal personer

Sammanlagt
Dagtid Kvällstid Nattetid
Vardagar 1 400 500 50
Under veckoslut 200 100 50

Suunnitelman päivitys

Tampereen yliopisto / yliopiston turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman päivityksestä, ellei siitä ole toisin kirjallisesti sovittu.

Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelman sisällössä tapahtuu muutoksia. Suunnitelman hyväksyy yliopiston johtoon kuuluva henkilö suunnitelman valmistumisen jälkeen.

Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen.

Organisation

Fastighetens säkerhetspersoner

Säkerhetschef, kampusmanagern, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat turvallisuusasiat Aapo Kauppinen
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
tfn 040 0774934
aapo.kauppinen@sykoy.fi
Arbetarskyddschef Kirsi Reiman
Tampereen yliopisto
tfn 040 8490461
kirsi.reiman@tuni.fi
Säkerhetsansvarig Riikka Laurila
Tampereen yliopisto
tfn 050 5605769
riikka.laurila@tuni.fi
Kiinteistöturvallisuusasiantuntija Juha Huhtala
Tampereen yliopisto
tfn 050 4478540
juha.huhtala@tuni.fi
Skyddsrumsansvarig VSS1, VSS2 Campusta Oy
Ansvarsperson för ordningsbevakningen VSS1 Janne Puranen
tfn 050 3187132
janne.puranen@campusta.fi
Ansvarsperson för ordningsbevakningen VSS2 Janne Puranen
tfn 050 3187132
janne.puranen@campusta.fi
Driftchef för elutrustning Ilpo Virkki, Campusta Oy
tfn 040 9008380

Fastighetens viktiga nummer

Uppdrag Namn Telefonnummer Journummer
Servicebolag Campusta Oy 010 3408500 010 3950395
Hisservice KONE Hissit Oy 0800 15063
Lobbyvaktmästare Sähkötalon infopiste 029 4524015
Larmbevakning Vartiointi: AVARN Security Oy 050 5967120
Underhåll
Namn Telefonnummer Jourtider
Brandlarm: Skötare Janne Puranen 050 3187132
Gassläckningssystem: Serviceperson Campusta Oy (alihankinta Mikro-Pulssi Oy) 040 7795011
Inbrottslarm: Serviceperson Juha Huhtala 050 4478540
Kameraövervakning: Serviceperson Juha Huhtala 050 4478540
Servicejour Campusta Oy 029 4520600 Utanför arbetstiden

Övriga viktiga nummer

Företagare Telefonnummer Jourtider
Allmänt nödnummer 112 24 h
Giftinformationscentralen 0800 147 111 24 h

Riskit

Kiinteistön riskit

Tulipalo ja räjähdys

Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Tuhopoltto

Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.

Tapaturmat

Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.

Vahingonteot ja ilkivalta

Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.

Varkaus ja ryöstö

Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.

Pommiuhkaus

Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.

Tietoturvallisuus

Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.

Kunnallistekniset häiriöt

Sähkökatkos

Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Vesivahinko

Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.

Vaaralliset kemikaalit ja kaasut

Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.

Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.

Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.

Ympäristöriskit

Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.

Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa

Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.

Kiinteistöön liittyvät erityishuomiot/-riskit

Kemikaalit ja kaasut

Yliopiston tiloissa Sähkötalossa on puhdastiloja, suurjännitehalli, sähkökonehalli ja merkittävä määrä erilaisia laboratorioita. Sähkötalon laboratoriotiloissa on erilaisia sähkölaitteita, työstökoneita, lasereita, uuneja, vaaraa aiheuttavia kemikaaleja sekä palavia nesteitä ja kaasuja. K- ja L-osien välissä ulkoseinän vieressä on 20 m3:n typpisäiliö ja K- ja L-osissa risteilee putkia, jotka ovat suoraan yhteydessä nestetyppisäiliöön.

Prosesseissa käytetään monia terveydelle haitallisia aineita, kuten fosforia, arseenia, berylliumia, kaasuista mm. klooria, ammoniakkia, silaania, rikkiheksafluoridia ja trifluorimetaania. Näitä aineita käytetään suljetuissa prosesseissa. Altistumista voi tapahtua lähinnä laitteiden huollossa ja kaasutapaturmissa. Vaarallisten aineiden kanssa työskentely tapahtuu mahdollisuuksien mukaan vetokaapeissa hyvien laboratoriotyötapojen mukaan. Laboratoriotiloihin pääsy on sallittu vain laboratoriovastaavan luvalla perehdytyksen jälkeen. Kemikaaleja käytetään ja säilytetään varoitusmerkein varustetuissa huoneissa, kemikaali- tai paloturvakaapeissa. Kaasulinjat ja niihin liittyvät venttiilit rakennetaan asetusten mukaisesti ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti.

Säkerhetsarrangemang

Arbetsplatssäkerhet

Passerkontroll

I fastigheten används ett passerkontrollsystem. Med systemet försöker man hindra obehöriga från att komma in i lokalerna. Om du observerar ett fel i passerkontrollsystemet, gör en felanmälan.

Passerkontroll
Beskrivning Sähkötalon pääovet ovat arkisin auki klo 7.30-17. Hervannan kampuksen työskentely-, opiskelu- ja harrastetilat ovat kuitenkin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri. Kampuksen rakennukset on jaettu kulkualueisiin ja kulunvalvonnalla varustetuista ovista pääsee sisälle kulkukortilla.

Fastigheten har kameraövervakning

Kameraövervakning
Beskrivning Kiinteistössä on kameravalvonta yleisissä tiloissa.
Serviceperson Juha Huhtala
tfn 050 4478540

Fastigheten har inbrottslarm

Inbrottslarm
Beskrivning Kiinteistössä on käytössä ovihälytykset sekä lasirikkoilmaisimia.
Serviceperson Juha Huhtala
tfn 050 4478540

Övervakning

Larmbevakning
Beskrivning Ovissa ja ikkunoissa hälytysvalvonta, josta tiedot menevät arkisin klo 9-15 infopisteelle ja muina aikoina AVARN Security Oy:lle.
Placering Sähkötalo, koko rakennus
Kontakt Vartiointi: AVARN Security Oy
tfn 050 5967120
vartija.tuni@avarn.fi
Lobbyvaktmästare
Beskrivning Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00
Placering Sähkötalo, 2. krs J-osa tila SJ202
Kontakt Sähkötalon infopiste
tfn 029 4524015
sahkotalo.info@tuni.fi
Lokal övervakning
Beskrivning Vartijat kiertävät kiinteistössä arki-iltaisin ja -öisin.
Placering Sähkötalo
Distriktsbevakning
Beskrivning Vartijat kiertävät kiinteistössä viikonloppuisin.
Placering Sähkötalo

Släckningsutrustning

Placering Släckningsutrustning Beskrivning
Mm. keittotilojen läheisyydessä ja laboratorioissa Brandfilt Soveltuu hyvin esimerkiksi keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen.
Porrashuoneissa, aulatiloissa ja kellarikerroksen käytävillä Brandpost Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen.
Käytävillä, yleisissä tiloissa, luentosaleissa, laboratorioissa jne. Brandsläckare Sammuttimet ovat pääsääntöisesti jauhesammuttimia, jotka soveltuvat yleisimpien palojen sammuttamiseen.

Erikoistiloissa on CO2 -sammuttimia, eli hiilidioksidisammuttimia, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen.

Brandsläckarna ska kontrolleras:

  • minst en gång om året, eftersom handsläckare utsätts för faktorer som påverkar brandsläckningsfunktionen, till exempel fukt, vibrationer eller temperaturväxlingar (platser utomhus)
  • minst vartannat år (platser inomhus)

Brandposterna ska inspekteras:

  • Brandposterna ska inspekteras årligen. Brandpostens slangar ska trycktestas vart femte år.

Skyddsmodeller

Sähkötalo
Typ Våningar Beskrivning av realisering
Fastighetens egen kaikki Virka-aikana kiinteistöhuollon työntekijät ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat kohteessa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneissa hälytyksissä ohjauksesta kohteessa vastaa kiinteistöhuollon päivystäjä.
Områdesövervakare kaikki Yliopiston henkilökunnasta on muodostettu turvaryhmiä, jotka toimivat turvallisuusorganisaation tukena turvallisuuden varmistamisessa osana jokapäiväistä toimintaa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Säkerhetsanordningar

Rökevakuering

Avsikten med rökevakueringen är att avlägsna brandgaserna som uppstår vid brand, röken och värmen från lokalerna. Rökevakueringsanläggningarna ska servas och testas regelbundet i enlighet med bruks- och serviceanvisningen. Rökevakueringsanläggningen används enbart av räddningsverket.

Utrustning för rökevakuering
Rökevakueringsluckornas placering Savunpoistoluukut tai -ikkunat porrashuoneissa osissa C, D, F, I, K, L ja M. Käsinohjaus porrashuoneissa.
Beskrivning Kiinteistössä on savunpoistoikkunoita/-luukkuja porrashuoneissa.
Centralens läge Kiinteistössä on 8 savunpoistokeskusta: 1. krs porrashuoneissa SC100A, SD100A, SF100A ja SK100A, tuulikaapissa SJ112A ja sähkökomerossa SM138 (2 kpl) sekä 2. krs porrashuoneessa SL200A
Utlösning av rökevakuering Käsin laukaistava

Utrymningsskylt, säkerhets- eller markeringsljus

Utrymningsvägledningen indikerar utrymningen av byggnaden. Felaktiga eller bristfälliga skyltar ska anmälas till fastighetsförvaltningen.

Utrymningsskylt, säkerhets- eller markeringsljus
Placering Poistumistievalaistus poistumisreiteillä ja uloskäynneillä
Beskrivning Kiinteistössä on turvavalojärjestelmä, joka käsittää ovimerkkivalaistuksen ja varavalaistusta.
Centralens läge Kiinteistössä on kuusi turvavalokeskusta: 1. krs A-osa tilassa SA108, F-osa tilassa SF116C ja M-osa sähkökomerossa SM138 sekä 2. krs C-, G- ja L-osissa sähkökomeroissa SC200H, SG200I ja SL200I
Täckning Koko kiinteistö

Gassläckningssystem

Gassläckningssystemet används för att skydda enskilda utrymmen från brand. Släckningsmedlets funktion grundar sig antingen på avlägsnande av syre eller absorption av värme från utrymmet. Anläggningarna ska servas och testas regelbundet i enlighet med bruks- och serviceanvisningen samt alltid när systemet har aktiverats.

När systemet har aktiverats ska lokalerna utrymmas och anmälan till nödcentralen ska göras.

Gassläckningssystem
Placering 1. krs F-osa jäähdytystila SF103, ATK-konesali SF110 ja UPS-tila SF116D
Beskrivning Argon suojattujen tilojen ovien yläpuolella hälytysvalo, joka kertoo argonin laukeamisesta, jolloin tilaan ei saa mennä.
Keskuksen sijainti: Kaasusammutusjärjestelmän laukaisukeskus ja kaasupullot sijaitsevat 1. krs F-osa UPS-tilassa SF116D
Typ Argon-kaasusammutus
Serviceperson Campusta Oy (alihankinta Mikro-Pulssi Oy)
tfn 040 7795011

VVS-larmsystem

VVS-larmsystemet meddelar om eventuella felsituationer i fastighetstekniken.

VVS-alarm
Beskrivning Rakennusautomaatiojärjestelmä on liitetty kampusalueen päävalvomoon joka sijaitsee Päärakennuksessa. Hälytysten siirto kiinteistönhoitajille / ulkopuoliselle päivystysorganisaatiolle tapahtuu valvomon välityksellä.

Första hjälpen

Enligt 46 § i arbetarskyddslagen (738/2002) ska arbetsgivaren se till att första hjälpen anordnas för arbetstagare och andra personer som vistas på arbetsplatsen, ge anvisningar om första hjälpen och införskaffa tillräckligt med ändamålsenlig första hjälpen-utrustning till arbetsplatsen eller dess omedelbara närhet.

  • Det har ordnats kurser i första hjälpen.
  • Kartläggning av personer som är kunniga i första hjälpen har utförts. En lista över personer som är kunniga i första hjälpen finns i: työsuojelun asiantuntijalla on lista ensiaputaitoisista henkilöistä.
  • Ambulansen vägleds: Lähimmälle sisäänkäynnille.
  • Ansvarsperson för första hjälpen: aulapalvelut.
Det finns förstahjälpen-utrustning tillgänglig i fastigheten enligt följande:
Förnödenhet Placering
Skåp för första hjälpen Jokaisesta kerroksesta löytyy useita ensiapukaappeja
Redskap för ögonspolning Laboratoriotiloissa
Nöddusch 5. krs M-osa laboratorioissa, 2. krs I- ja E- osien puhdastiloissa
Defibrillator 2. krs J-osa infopisteen läheisyydessä
Bår 1. krs K-osa käytävällä

Brandsäkerhet

Brandlarm

Avsikten med det automatiska brandlarmsystemet är att larma fastighetens användare om en begynnande brand. Systemet detekterar snabbt branden när indikatorn reagerar på brand och brandklockorna börjar ljuda. Systemet förmedlar automatiskt larmet till nödcentralen.

Brandlarm
Placering Kiinteistössä on kuusi paloilmoitinkeskusta: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105 (2 kpl) ja F-osa tilassa SF116A sekä 2. krs C-osa käytävällä SC200B, G-osa käytävällä SG200B ja L-osa tilassa L200.1
Beskrivning Kiinteistössä on aluehälytyskeskukseen yhdistetty paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu paloilmoitinpainikkeilla.
Centralens läge Pääkäyttölaite: 1. krs A-osa aula-/käytävätilassa SA105
Täckning Koko kiinteistö
Typ av central Esmi FX
Skötare Janne Puranen
Campusta Oy
tfn 050 3187132
Skötarens reservperson HH-kiinteistöpalvelut
tfn 010 3950395

Kontroll av larmöverföringsförbindelsens funktioner

  • Regebundna underhåll och reparationer
  • Månatligt test av larmöverföringsförbindelsen
  • Regelbundna inspektioner

Åtgärder i händelse av fel i larmöverföringsförbindelsen

Ifall fel upptäcks i larmöverföringsförbindelsen, ordnas effektivare övervakning i byggnaden med hjälp av personalen.

  • Kontakt med nödcentralen
  • Jourhavande sätts att övervaka larmcentralen
  • Jourhavande larmar nödcentralen vid behov och vägleder räddningsverket till brandplatsen

Brandsektionering

Syftet med brandsektioneringar är att förhindra, i händelse av brand, att brandgaser och branden sprids samt att trygga evakueringen av människor. Därför är det ytterst viktigt att branddörrarna hålls stängda. Branddörrarna får inte hållas öppna med kilar.

Utrymmen som skiljer sig avsevärt från varandra vad gäller användningssättoch brandbelastning har delats upp i separata brandsektioner, då det ansetts nödvändigt för att skydda personer eller egendom. (sektionering baserad på användningssätt)

Rökgardiner

Rökgardiner har uppgiften att förhindra och begränsa rökspridningen och kanalisera röken i en på förhand bestämd riktning samt att förebygga och hindra röken från att spridas till andra platser eller andra delar av byggnaden.

Rökgardin
Placering 1. krs B-osa Fablab (SB101A) porrasaukon ympärillä
Beskrivning Kiinteistössä on savusulkuverhot (6 kpl) porrasaukon ympärillä. Verhoja ohjaa paloilmoitinkeskus ja A-osan paloilmoitinkeskuksen viereen asennetut ohjauskytkimet.

Räddningsväg

Räddningsvägar är körvägar längs vilka räddningsfordonen i nödsituationer kan nå tillräckligt nära byggnaden.

  • Det är inte tillåtet att parkera fordon, samla snöhögar, eller att placera belysningsstolpar, planteringar eller annat på räddningsvägar till hinders för trafiken.
  • Räddningsvägen ska utmärkas i enlighet med inrikesministeriets förordning (486/2003) med en tilläggsskylt av textil.
  • Skylten "räddningsväg" används inte om räddningsvägen inte har antecknats i byggnadens bygglovshandling.
  • I frågor gällande räddningsvägar får man råd av den lokala räddningsmyndigheten.
Räddningsväg
Placering Korkeakoulunkadulta rakennuksen etupihalle A- ja I-osien läheisyyteen. Tekniikankadulta rakennuksen länsi- ja itäpuolille sekä pohjoispäätyyn. Pelastustiet on merkitty suojelupiirustuksiin.

Utrymningsvägar

Principen för säker utrymning är att man i varje stund ska kunna avlägsna sig från byggnadens samtliga utrymmen via två utgångar utan nycklar eller andra öppningsdon. Dörrarna får inte hållas i baklås under arbetstiden. Det är inte tillåtet att förvara saker framför utgångarna.

Fastigheten har utrymningsarrangemang av följande typ:

Byggnad Utrymningsarrangemang
Sähkötalo Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Pääasiallisesti kiinteistön normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi on muutamia erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon.
Samlingsplats: Tietotalon pysäköintialue Sähkötalon länsipuolella, Tietotalon takana

Plats för uttag av släckvatten

Plats för uttag av släckvatten
Placering Paloposti sijaitsee ulkoalueella Kampusareenan ja Tietotalon välissä

Eldarbeten

Eldarbeten definieras som arbeten där det uppstår gnistor eller där man använder eldslågor eller annan värme, och som ger brandfara. Sådana arbeten är bl.a. gas- och bågsvetsning, bränn- och bågskärning, skärning med slipskiva och metallslipning, varvid det uppstår gnistor, samt arbeten där man använder gasbrännare, annan öppen eld eller hetluftsblåsare. På grund av eldfaran från heta arbeten ska man alltid beakta alternativa metoder.

För att utföra eldarbeten krävs alltid tillstånd för heta arbeten. Personen som gör ett hett arbete ska alltid ha ett giltigt certifikat för heta arbeten.

Följande ansvarspersoner för eldarbeten kan bevilja hetarbetstillstånd:

Ari Särkkä
Campusta Oy
tfn 050 3471430
ari.sarkka@campusta.fi

Den permanenta eldarbetsplatsens placering: 1. krs J-osa ProLab hitsaamossa SJ107

Den som sköter brandlarmsanordningarna ska se till att det görs nödvändiga frånkopplingar så att heta arbeten eller andra reparationsarbeten inte orsakar onödiga brandlarm.

Eventuellt frånkopplade brandlarmsystem ska återkopplas så att de fungerar igen.

Tupakointipaikka

Tampereen yliopiston Hervannan kampus on savuton kampus, jossa tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.

Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:

  • Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
  • Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
  • Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
  • Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
  • Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.

Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:

  • virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
  • sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
  • työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
  • ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

Jätehuollon turvallisuus

Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.

Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.

Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:

  • vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
  • lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.

Övriga arrangemang

Hiss

Hiss
Placering Sähkötalossa on yhteensä viisi henkilöhissiä, jotka sijaitsevat rakennuksen C-, G-, H-, L- ja M-osissa.
Serviceföretag KONE Hissit Oy

Ventilationsmaskin

Ventilationsmaskin
Placering Yhteensä 19 IV-konehuonetta: 1. krs G-osassa tila SG104 sekä loput 18 IV-konehuonetta rakennuksen vesikatolla; A- ja I-osissa 3 kpl, C-, D-, F-, G-, H-, K- ja N-osissa yhteensä 12 kpl, L-osassa 2 kpl ja M-osassa 1 kpl
Nödstoppets placering 1. krs F-osa tilassa SF116B, N-osa laboratoriossa SN101 ja J-osa tuulikaapissa SJ112A

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.

Toimintaohjeita

Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.

Befolkningsskydd

Syftet med skyddsrummet är skydda människorna mot ras, explosionstryck, splitter, gas, strålning och bränder. Det finns 2 skyddsrum i fastigheten. Det rekommenderas att man väljer en skyddsrumsansvarig och en medhjälpare till den ansvarige. Det är bra om de skyddsrumsansvariga lär sig använda utrustningen i skyddsrummet och hur skyddsrummet ställs i ordning för användning.

Det finns 2 skyddsrum i fastigheten.

Placering Skyddsklass Yta Skyddsplatser Utrustningens placering
1. krs M-osa tila SM121 S1 83,2 m² 110 Väestönsuojassa
1. krs M-osa tila SM111 S1 80,7 m² 107 Väestönsuojassa

Två av fastighetens skyddsrum är av klass S1. Skyddsrummet av skyddsklass S1 är ett nyare som har byggts efter år 1971 I denna skyddsrumsmodell kan man vistas i långa tider. Skyddsrummet har ett manuellt eller maskinellt luftintag som är försett med förfiltrering och aktivkol-partikelfiltrering.

Fastigheten har även skyddsrumsplatser vid adresserna:
  • Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
  • Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
  • Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena

Myndigheterna ger anvisningar via radion, om man ska förflytta sig till skyddsrummen, och information om vilka skyddsrum människorna ska söka sig till. Förflyttningen till skyddsrum sker således alltid på uppmaning av myndigheterna. Olyckor som sker under normala omständigheter kräver i allmänhet inte att man ska söka skydd i skyddsrum, utan det räcker att man tar skydd inomhus. Det finns totalt 110 000 platser i offentliga skyddsrum i Finland.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.

Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.

Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.