Sisällys

1. Kohteen perustiedot
   1. Perustiedot
   2. Muut tiedot
2. Organisaatio
   1. Kiinteistön turvallisuushenkilöt
   2. Kiinteistön tärkeät numerot
   3. Muut tärkeät numerot
3. Riskit
4. Turvallisuusjärjestelyt
   1. Toimitilaturvallisuus
   2. Sammutuskalusto
   3. Suojelumallit
   4. Turvalaitteet
   5. Ensiapu
   6. Paloturvallisuus
   7. Tupakointipaikka
   8. Jätehuollon turvallisuus
5. Muut järjestelyt
   1. Ilmanvaihtokone
6. Toimintaohjeita
7. Väestönsuojelu
8. Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Kohteen perustiedot

Tamppi Areena sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen itäpuolella Festian vieressä. Rakennus on otettu käyttöön vuonna 2002 ja laajennettu vuonna 2013.

Tamppi Areenalla on:
– palloilusali 1000 m2 (22 m*45 m)
– toisessa kerroksessa kuntosali 150 m2
– laajennusosassa kuntosali 240 m2
– laajennusosassa ryhmäliikuntasali 350 m2
– palloiluhallin aulassa kiipeilyseinä.

Tilat ovat normaalisti avoinna arkisin klo 6–22.30 ja viikonloppuisin klo 10–20.

Organisaatio

Riskit

Tulipalo ja räjähdys

Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Tuhopoltto

Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.

Tapaturmat

Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.

Vahingonteot ja ilkivalta

Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.

Varkaus ja ryöstö

Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.

Pommiuhkaus

Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.

Tietoturvallisuus

Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.

Kunnallistekniset häiriöt

Sähkökatkos

Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Vesivahinko

Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.

Vaaralliset kemikaalit ja kaasut

Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.

Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.

Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.

Ympäristöriskit

Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.

Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa

Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

• vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
• vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

• Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Suojelumallit

Muut järjestelyt

Väestönsuojelu

Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa.

Kiinteistöllä on väestönsuojapaikat osoitteissa:

• Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
• Korkeakoulunkatu 3, Sähkötalo
• Korkeakoulunkatu 5, Rakennustalo
• Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
• Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta ja säteilyltä. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.

Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.

Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.