Innehåll
Basuppgifter om objektet
Tamppi Areena sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen itäpuolella Festian vieressä. Rakennus on otettu käyttöön vuonna 2002 ja laajennettu vuonna 2013.
Tamppi Areenalla on:
– palloilusali 1000 m2 (22 m*45 m)
– toisessa kerroksessa kuntosali 150 m2
– laajennusosassa kuntosali 240 m2
– laajennusosassa ryhmäliikuntasali 350 m2
– palloiluhallin aulassa kiipeilyseinä.
Tilat ovat normaalisti avoinna arkisin klo 6–22.30 ja viikonloppuisin klo 10–20.
Basuppgifter
Fastighetens namn | Tamppi Areena |
---|---|
Fastighetens adress |
Korkeakoulunkatu 12 33720 TAMPERE |
Antal byggnader | 1 |
Fastighetens ägare | Suomen Yliopistokiinteistöt Oy |
Byggnadsår | 2001 |
Yta | 3 050 m² |
Våningar | 2 |
Användningssyfte | Liikuntapaikka |
Övriga uppgifter
Objektet hör till följande räddningstjänst: Birkaland.
Brandlarmsskötare |
Janne Puranen Campusta Oy tfn 050 3187132 |
---|---|
Brandlarmscentralens placering | Palokunnan käyttölaite pääsisäänkäynnillä ja paloilmoittimen pääkeskus 2. krs toimisto-/valvomotilassa 201 |
Fastighetsskötsel | Campusta Oy tfn 010 3408500 jourtelefon 010 3950395 |
Vattenbolag |
Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
tfn 0800 90172 jour 0800 90172 http://www.tampere.fi/vesi.html |
Samlingsplats | Liikuntahallin pysäköintipaikka |
Rörlås | Rakennuksen pääsisäänkäynnillä |
Uppvärmningsmetod | Fjärrvärme |
Huvudvattenkran | Lämmönjakohuoneessa: 2. krs tila 212 |
Värmefördelningsrum | 2. krs tila 212 |
Elcentral | 2. krs tila 211 |
Ventilationsmaskin |
Kaksi IV-konehuonetta rakennuksen ylimmissä kerroksissa: vanhassa osassa tila 302 ja laajennusosassa tila 301
|
Nödstopp för ventilationen |
Rakennuksen pääsisäänkäynnillä (tuulikaapissa 102) sekä laajennusosan sisäänkäynnillä (tuulikaapissa 130) |
Antal personer
Dagtid | Kvällstid | Nattetid | |
---|---|---|---|
Vardagar | 50 | 50 | 0 |
Under veckoslut | 50 | 50 | 0 |
Suunnitelman päivitys
Tampereen yliopisto / yliopiston turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman päivityksestä, ellei siitä ole toisin kirjallisesti sovittu.
Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelman sisällössä tapahtuu muutoksia. Suunnitelman hyväksyy yliopiston johtoon kuuluva henkilö suunnitelman valmistumisen jälkeen.
Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen.
Organisation
Fastighetens säkerhetspersoner
Säkerhetschef, kampusmanagern, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat turvallisuusasiat |
Aapo Kauppinen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy tfn 040 0774934 aapo.kauppinen@sykoy.fi |
---|---|
Arbetarskyddschef |
Kirsi Reiman Tampereen yliopisto tfn 040 8490461 kirsi.reiman@tuni.fi |
Säkerhetsansvarig |
Riikka Laurila Tampereen yliopisto tfn 050 5605769 riikka.laurila@tuni.fi |
Kiinteistöturvallisuusasiantuntija |
Juha Huhtala Tampereen yliopisto tfn 050 4478540 juha.huhtala@tuni.fi |
Fastighetens viktiga nummer
Uppdrag | Namn | Telefonnummer | Journummer |
---|---|---|---|
Servicebolag | Campusta Oy | 010 3408500 | 010 3950395 |
Reception | Asiakaspalvelu | 050 4478508 | |
Larmbevakning | Vartiointi: AVARN Security | 050 5967120 |
Namn | Telefonnummer | Jourtider | |
---|---|---|---|
Brandlarm: Skötare | Janne Puranen | 050 3187132 | |
Servicejour | HH-kiinteistöpalvelut Oy | 010 3950395 | Utanför arbetstiden |
Övriga viktiga nummer
Företagare | Telefonnummer | Jourtider |
---|---|---|
Allmänt nödnummer | 112 | 24 h |
Giftinformationscentralen | 0800 147 111 | 24 h |
Riskit
Tulipalo ja räjähdys
Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Tuhopoltto
Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.
Tapaturmat
Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.
Vahingonteot ja ilkivalta
Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.
Varkaus ja ryöstö
Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.
Pommiuhkaus
Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.
Tietoturvallisuus
Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.
Kunnallistekniset häiriöt
Sähkökatkos
Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Vesivahinko
Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.
Vaaralliset kemikaalit ja kaasut
Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.
Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.
Säteilyvaara
Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.
Ympäristöriskit
Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.
Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa
Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.
Säkerhetsarrangemang
Arbetsplatssäkerhet
Passerkontroll
I fastigheten används ett passerkontrollsystem. Med systemet försöker man hindra obehöriga från att komma in i lokalerna. Om du observerar ett fel i passerkontrollsystemet, gör en felanmälan.
Beskrivning | Rakennuksessa on kulunvalvontajärjestelmä. |
---|
Fastigheten har kameraövervakning
Beskrivning | Rakennuksessa on kameravalvontajärjestelmä. |
---|
Fastigheten har inbrottslarm
Beskrivning | Rakennuksessa on rikosilmoitusjärjestelmä. |
---|
Övervakning
Beskrivning | Kiinteistön aukioloaikojen ulkopuolella hälytykset AVARN Securitylle. |
---|---|
Placering | Tamppi Areena |
Kontakt |
Vartiointi: AVARN Security tfn 050 5967120 |
Beskrivning | Kiinteistössä on järjestetty piirivartiointi. |
---|---|
Placering | Tamppi Areena |
Beskrivning | Asiakaspalvelupiste on normaalisti avoinna arkisin ja viikonloppuisin klo 6-22. Kiinteistön aukioloaikoina hälytykset asiakaspalveluun. |
---|---|
Placering | Tamppi Areena, Pääaulassa |
Kontakt |
Asiakaspalvelu tfn 050 4478508 sportuni.hervanta@tuni.fi |
Släckningsutrustning
Placering | Släckningsutrustning | Beskrivning |
---|---|---|
Asiakaspalvelupisteessä ja toimisto-/valvomotilassa | Brandfilt | Soveltuu hyvin esimerkiksi sähkö- ja keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen. |
Aulatiloissa ja palloilusalissa | Brandpost | Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen. |
Aulatiloissa, palloilusalissa ja IV-konehuoneissa | Brandsläckare | Sammuttimet ovat jauhesammuttimia, jotka soveltuvat yleisimpien palojen sammuttamiseen. |
- minst en gång om året, eftersom handsläckare utsätts för faktorer som påverkar brandsläckningsfunktionen, till exempel fukt, vibrationer eller temperaturväxlingar (platser utomhus)
- minst vartannat år (platser inomhus)
- Brandposterna ska inspekteras årligen. Brandpostens slangar ska trycktestas vart femte år.
Skyddsmodeller
Typ | Våningar | Beskrivning av realisering |
---|---|---|
Fastighetens egen | Virka-aikana kiinteistöhuollon työntekijät ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat kohteessa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneissa hälytyksissä ohjauksesta kohteessa vastaa kiinteistöhuollon päivystäjä. | |
Områdesövervakare | Yliopiston henkilökunnasta on muodostettu turvaryhmiä, jotka toimivat turvallisuusorganisaation tukena turvallisuuden varmistamisessa osana jokapäiväistä toimintaa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa. |
Säkerhetsanordningar
Rökevakuering
Avsikten med rökevakueringen är att avlägsna brandgaserna som uppstår vid brand, röken och värmen från lokalerna. Rökevakueringsanläggningarna ska servas och testas regelbundet i enlighet med bruks- och serviceanvisningen. Rökevakueringsanläggningen används enbart av räddningsverket.
Rökevakueringsluckornas placering | Palloilusalissa ja laajennusosan liikuntasalissa on kiinteistöautomaatioon kytketyt savunpoistoluukut |
---|---|
Beskrivning | Palloilusalin katossa on kolme savunpoistoluukkua, joiden laukaisupainike sijaitsee rakennuksen pääsisäänkäynnillä. Lisäksi 1. krs pukuhuoneiden käytävän perällä varastotilassa 127 on savunpoistoluukku, joka avataan käsin pihatasolta. |
Utlösning av rökevakuering | Laukaisupainikkeet pääsisäänkäynnillä |
Utrymningsskylt, säkerhets- eller markeringsljus
Utrymningsvägledningen indikerar utrymningen av byggnaden. Felaktiga eller bristfälliga skyltar ska anmälas till fastighetsförvaltningen.
Placering | Poistumisreiteillä ja uloskäynneillä |
---|---|
Beskrivning | Rakennuksessa on keskusakustolla varustettu turvavalojärjestelmä, joka käsittää ovimerkkivalaistuksen ja varavalaistusta. |
Centralens läge | Turvavalokeskus sijaitsee sähköpääkeskuksessa: 2. krs tila 211 |
Täckning | Koko rakennus |
Högtalarsystem
Beskrivning | Rakennuksessa on kuulutus-/yleisäänentoistojärjestelmä, jonka käyttölaite on vastaanottopisteessä. |
---|
Första hjälpen
Enligt 46 § i arbetarskyddslagen (738/2002) ska arbetsgivaren se till att första hjälpen anordnas för arbetstagare och andra personer som vistas på arbetsplatsen, ge anvisningar om första hjälpen och införskaffa tillräckligt med ändamålsenlig första hjälpen-utrustning till arbetsplatsen eller dess omedelbara närhet.
- Det har ordnats kurser i första hjälpen.
- Kartläggning av personer som är kunniga i första hjälpen har utförts. En lista över personer som är kunniga i första hjälpen finns i: työsuojelun asiantuntijalla on lista ensiaputaitoisista henkilöistä.
- Ambulansen vägleds: Lähimmälle sisäänkäynnille, opastaja järjestetään ulos auttajia vastaan.
- Ansvarsperson för första hjälpen: aulapalvelut.
Förnödenhet | Placering |
---|---|
Skåp för första hjälpen | Asiakaspalvelupisteessä ja toimisto-/valvomotilassa |
Defibrillator | Pääaulassa |
Brandsäkerhet
Brandlarm
Avsikten med det automatiska brandlarmsystemet är att larma fastighetens användare om en begynnande brand. Systemet detekterar snabbt branden när indikatorn reagerar på brand och brandklockorna börjar ljuda. Systemet förmedlar automatiskt larmet till nödcentralen.
Placering | Palokunnan käyttölaite pääsisäänkäynnillä (tuulikaapissa 102) |
---|---|
Beskrivning | Rakennuksessa on aluehälytyskeskukseen yhdistetty paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu paloilmoitinpainikkeilla. |
Centralens läge | Palokunnan käyttölaite pääsisäänkäynnillä ja paloilmoittimen pääkeskus 2. krs toimisto-/valvomotilassa 201 |
Täckning | Koko rakennus |
Skötare |
Janne Puranen Campusta Oy tfn 050 3187132 |
Skötarens reservperson |
HH-kiinteistöpalvelut Oy tfn 010 3950395 |
Kontroll av larmöverföringsförbindelsens funktioner
- Regebundna underhåll och reparationer
- Månatligt test av larmöverföringsförbindelsen
- Regelbundna inspektioner
Åtgärder i händelse av fel i larmöverföringsförbindelsen
Ifall fel upptäcks i larmöverföringsförbindelsen, ordnas effektivare övervakning i byggnaden med hjälp av personalen.
- Kontakt med nödcentralen
- Jourhavande sätts att övervaka larmcentralen
- Jourhavande larmar nödcentralen vid behov och vägleder räddningsverket till brandplatsen
Räddningsväg
Räddningsvägar är körvägar längs vilka räddningsfordonen i nödsituationer kan nå tillräckligt nära byggnaden.
- Det är inte tillåtet att parkera fordon, samla snöhögar, eller att placera belysningsstolpar, planteringar eller annat på räddningsvägar till hinders för trafiken.
- Räddningsvägen ska utmärkas i enlighet med inrikesministeriets förordning (486/2003) med en tilläggsskylt av textil.
- Skylten "räddningsväg" används inte om räddningsvägen inte har antecknats i byggnadens bygglovshandling.
- I frågor gällande räddningsvägar får man råd av den lokala räddningsmyndigheten.
Placering | Korkeakoulunkadulta rakennuksen viereen |
---|
Utrymningsvägar
Principen för säker utrymning är att man i varje stund ska kunna avlägsna sig från byggnadens samtliga utrymmen via två utgångar utan nycklar eller andra öppningsdon. Dörrarna får inte hållas i baklås under arbetstiden. Det är inte tillåtet att förvara saker framför utgångarna.
Fastigheten har utrymningsarrangemang av följande typ:
Byggnad | Utrymningsarrangemang |
---|---|
Tamppi Areena | Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Pääasiallisesti kiinteistön normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi on muutamia erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon. |
Eldarbeten
Eldarbeten definieras som arbeten där det uppstår gnistor eller där man använder eldslågor eller annan värme, och som ger brandfara. Sådana arbeten är bl.a. gas- och bågsvetsning, bränn- och bågskärning, skärning med slipskiva och metallslipning, varvid det uppstår gnistor, samt arbeten där man använder gasbrännare, annan öppen eld eller hetluftsblåsare. På grund av eldfaran från heta arbeten ska man alltid beakta alternativa metoder.
För att utföra eldarbeten krävs alltid tillstånd för heta arbeten. Personen som gör ett hett arbete ska alltid ha ett giltigt certifikat för heta arbeten.
Följande ansvarspersoner för eldarbeten kan bevilja hetarbetstillstånd:
Ari SärkkäCampusta Oy
tfn 050 3471430
ari.sarkka@tuni.fi
Den som sköter brandlarmsanordningarna ska se till att det görs nödvändiga frånkopplingar så att heta arbeten eller andra reparationsarbeten inte orsakar onödiga brandlarm.
Eventuellt frånkopplade brandlarmsystem ska återkopplas så att de fungerar igen.
Tupakointipaikka
Tampereen yliopiston Hervannan kampus on savuton kampus, jossa tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.
Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:
- Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
- Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
- Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
- Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
- Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.
Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:
- virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
- sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
- työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
- ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.
Jätehuollon turvallisuus
Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.
Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.
Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:
- vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
- lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.
Övriga arrangemang
Ventilationsmaskin
Placering | Kaksi IV-konehuonetta rakennuksen ylimmissä kerroksissa: vanhassa osassa tila 302 ja laajennusosassa tila 301 |
---|---|
Nödstoppets placering | Rakennuksen pääsisäänkäynnillä (tuulikaapissa 102) sekä laajennusosan sisäänkäynnillä (tuulikaapissa 130) |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.
Toimintaohjeita
Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.
Befolkningsskydd
Fastigheten har inget eget skyddsrum.
Fastigheten har skyddsrumsplatser vid adresserna:
- Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
- Korkeakoulunkatu 3, Sähkötalo
- Korkeakoulunkatu 5, Rakennustalo
- Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
- Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena
Syftet med skyddsrum är att skydda människor mot ras, explosionstryck, splitter, gaser och strålning. Förflyttning till skyddsrummen sker alltid på uppmaning av myndigheterna. Olyckor under normala tider kräver aldrig att man ska ta skydd i skyddsrum, det räcker med att man tar skydd inomhus.
Tiedottaminen ja perehdyttäminen
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.
Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.
Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.
Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.