Valikko

Kohteen perustiedot

Päärakennus sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen itäpuolella, Rakennustalon ja Festian välissä. Päärakennuksessa on opiskelu-, työskentely- ja kerhotiloja. Kiinteistön käyttö tapahtuu suurimmalta osalta arkisin virastoaikaan, mutta tilat ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Hervannan kampus, Päärakennus
Kiinteistön kutsumanimi Päärakennus
Kiinteistön osoite Korkeakoulunkatu 10
33720 TAMPERE
Rakennusten määrä 1
Kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Rakentamisvuosi 1983
Pinta-ala 11 052 m²
Kerrokset 7
Paloluokka P1
Rakennusmateriaali Betoni
Käyttötarkoitus Oppilaitos

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pirkanmaa.

Paloilmoittimen hoitaja Janne Puranen
Campusta Oy
puh. 050 3187132
Paloilmoittimen keskuksen sijainti 1. krs A-osa pääaulassa
Kiinteistönhoito Campusta Oy
puh. 010 3408500
päivystys 010 3950395
Vesiyhtiö Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
puh. 0800 90172
päivystys 0800 90172
http://www.tampere.fi/vesi.html
Kokoontumispaikka Festian portaat
Putkilukko Rakennuksen pääsisäänkäynnin vieressä
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Rakennustalon lämmönjakohuoneessa (RD108)
Sähköpääkeskus Kellarikerros A-osa tilassa PA004
Ilmanvaihtokone Yhteensä 5 IV-konehuonetta: kellarikerros C-osa tila PC017, 1. krs B-osa tila PB140 ja C-osa tila PC116, 3. krs vesikatolla tila PA331 sekä 6. krs A-osa tila PA602
Ilmanvaihdon hätä-seis

1. krs A-osa pääaulassa, lisäksi kaikkien kampuksen rakennusten ilmastoinnin pysäytys 0. krs päävalvomosta

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 500 100 30
Viikonloppuisin 50 50 30

Suunnitelman päivitys

Tampereen yliopisto / yliopiston turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman päivityksestä, ellei siitä ole toisin kirjallisesti sovittu.

Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelman sisällössä tapahtuu muutoksia. Suunnitelman hyväksyy yliopiston johtoon kuuluva henkilö suunnitelman valmistumisen jälkeen.

Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen.

Organisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö, kampusmanageri, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat turvallisuusasiat Aapo Kauppinen
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
puh. 040 0774934
aapo.kauppinen@sykoy.fi
Työsuojelupäällikkö Kirsi Reiman
Tampereen yliopisto
puh. 040 8490461
kirsi.reiman@tuni.fi
Turvallisuusvastaava Riikka Laurila
Tampereen yliopisto
puh. 050 5605769
riikka.laurila@tuni.fi
Kiinteistöturvallisuusasiantuntija Juha Huhtala
Tampereen yliopisto
puh. 050 4478540
juha.huhtala@tuni.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Campusta Oy 010 3408500 010 3950395
Hissihuolto KONE Hissit Oy 0800 15063
Aulavahtimestari Päärakennuksen infopiste 029 4524010
Hälytysvalvonta Vartiointi: AVARN Security Oy 050 5967120
Huolto
Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja Janne Puranen 050 3187132
Huoltopäivystys HH-kiinteistöpalvelut Oy 010 3950395 Työajan ulkopuolella
Kameravalvonta: Huoltohenkilö Juha Huhtala 050 4478540
Murtohälytin: Huoltohenkilö Juha Huhtala 050 4478540

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Riskit

Kiinteistön riskit

Tulipalo ja räjähdys

Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Tuhopoltto

Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.

Tapaturmat

Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.

Vahingonteot ja ilkivalta

Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.

Varkaus ja ryöstö

Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.

Pommiuhkaus

Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.

Tietoturvallisuus

Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.

Kunnallistekniset häiriöt

Sähkökatkos

Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Vesivahinko

Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.

Vaaralliset kemikaalit ja kaasut

Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.

Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.

Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.

Ympäristöriskit

Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.

Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa

Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta
Kuvaus Päärakennuksen pääovet ovat arkisin auki klo 7.30-17. Hervannan kampuksen työskentely-, opiskelu- ja harrastetilat ovat kuitenkin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri. Kampuksen rakennukset on jaettu kulkualueisiin ja kulunvalvonnalla varustetuista ovista pääsee sisälle kulkukortilla.

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta
Kuvaus Kiinteistössä on kameravalvonta yleisissä tiloissa.
Huoltohenkilö Juha Huhtala
puh. 050 4478540

Kiinteistössä on murtohälyttimiä

Murtohälytin
Kuvaus Kiinteistössä on käytössä ovihälytykset sekä lasirikkoilmaisimia.
Huoltohenkilö Juha Huhtala
puh. 050 4478540

Valvonta

Hälytysvalvonta
Kuvaus Ovissa ja ikkunoissa hälytysvalvonta, josta tiedot menevät arkisin klo 8-16 infopisteelle ja muina aikoina AVARN Security Oy:lle.
Sijainti Päärakennus, koko kiinteistö
Kontakti Vartiointi: AVARN Security Oy
puh. 050 5967120
vartija.tuni@avarn.fi
Aulavahtimestari
Kuvaus Avoinna ma-pe klo 8.00 - 16.00
Sijainti Päärakennus, 1. krs pääaula
Kontakti Päärakennuksen infopiste
puh. 029 4524010
paarakennus.info@tuni.fi
Paikallisvartiointi
Kuvaus Vartijat kiertävät kiinteistössä arki-iltaisin ja -öisin.
Sijainti Päärakennus
Piirivalvonta
Kuvaus Vartijat kiertävät kiinteistössä viikonloppuisin.
Sijainti Päärakennus

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Käytävillä, yleisissä tiloissa jne. Käsisammutin Sammuttimet ovat pääsääntöisesti jauhesammuttimia, jotka soveltuvat yleisimpien palojen sammuttamiseen.
Kiinteistössä on myös CO2 -sammuttimia, eli hiilidioksidisammuttimia, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen.
Aulatiloissa, porrashuoneissa ja käytävillä Pikapaloposti Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen.
Mm. keittotilojen läheisyydessä Sammutuspeite Soveltuu hyvin esimerkiksi keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen.

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Suojelumallit

Päärakennus
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Kiinteistön oma kaikki Virka-aikana kiinteistöhuollon työntekijät ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat kohteessa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneissa hälytyksissä ohjauksesta kohteessa vastaa kiinteistöhuollon päivystäjä.
Aluevalvojat kaikki Yliopiston henkilökunnasta on muodostettu turvaryhmiä, jotka toimivat turvallisuusorganisaation tukena turvallisuuden varmistamisessa osana jokapäiväistä toimintaa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti Savunpoistoikkunat porrashuoneissa sekä katolla ja savunpoistoluukut kellarikerroksessa.
Kuvaus Kiinteistössä on sähkökäyttöiset savunpoistoikkunat porrashuoneissa (yhteensä 4 kpl), käsinohjaus porrashuoneista ja savunpoistoluukkujen ohjauskeskuksesta. Lisäksi 3. krs vesikatolla on käsin avattavat savunpoistoikkunat (6 kpl) ja kellarikerroksessa savunpoistoluukut (4 kpl), jotka avataan käsin pihatasolta.
Keskuksen sijainti Savunpoistoluukkujen ohjauskeskus 2. krs porrashuoneen PA201B sähkökomerossa ja savunpoistokeskus 6. krs tilassa PA607
Savunpoiston laukaisu Porrashuoneissa käsin laukaistavat, katolla ja pihatasolla käsin avaus

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Sijainti Poistumistievalaistus poistumisreiteillä ja uloskäynneillä.
Kuvaus Kiinteistössä on turvavalojärjestelmä, joka käsittää ovimerkkivalaistuksen ja varavalaistusta.
Keskuksen sijainti Yhteensä 3 turvavalokeskusta: kellarikerros varastossa PA005 ja IV-konehuoneessa PC017 sekä 2. krs tilassa PB217
Kattavuus Koko rakennus

LVI-hälytysjärjestelmä

LVI-hälytysjärjestelmä ilmoittaa kiinteistötekniikan mahdollisista vikatilanteista.

LVI-hälytys
Kuvaus Rakennusautomaatiojärjestelmä on liitetty kampusalueen päävalvomoon joka sijaitsee Päärakennuksessa. Hälytysten siirto kiinteistönhoitajille / ulkopuoliselle päivystysorganisaatiolle tapahtuu valvomon välityksellä.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: työsuojelun asiantuntijalla on lista ensiaputaitoisista henkilöistä.
  • Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: aulapalvelut.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapukaappi Jokaisessa kerroksessa
Defibrillaattori 1. krs A-osa pääaulassa
Silmien huuhteluväline Kellarissa kiinteistöhuollon tiloissa

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti Yhteensä 3 keskusta: 1. krs A-osa pääaulassa ja lisäksi kaksi keskusta kellarissa varastotilassa PA005
Kuvaus Kiinteistössä on aluehälytyskeskukseen yhdistetty paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu paloilmoitinpainikkeilla.
Keskuksen sijainti 1. krs A-osa pääaulassa
Kattavuus Koko rakennus
Keskuksen tyyppi Esmi FX
Hoitaja Janne Puranen
Campusta Oy
puh. 050 3187132
Hoitajan varahenkilö HH-kiinteistöpalvelut Oy
puh. 010 3950395

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Pelastustie
Sijainti Korkeakoulunkatua pitkin rakennuksen etupihalle sekä rakennuksen ympäri B- ja C-osien läheisyyteen. Pelastustiet on merkitty suojelupiirustuksiin.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Päärakennus Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Pääasiallisesti kiinteistön normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi on muutamia erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon.
Kokoontumispaikka: Festian portaat

Sammutusveden ottopaikka

Sammutusveden ottopaikka
Sijainti Paloposti sijaitsee ulkoalueella Kampusareenan ja Tietotalon välissä

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

Ari Särkkä
Campusta Oy
puh. 050 3471430
ari.sarkka@campusta.fi

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Tupakointipaikka

Tampereen yliopiston Hervannan kampus on savuton kampus, jossa tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.

Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:

  • Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
  • Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
  • Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
  • Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
  • Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.

Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:

  • virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
  • sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
  • työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
  • ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

Jätehuollon turvallisuus

Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.

Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.

Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:

  • vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
  • lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.

Muut järjestelyt

Hissi

Hissi
Sijainti Päärakennuksessa on yhteensä neljä hissiä, jotka sijaitsevat rakennuksen A- ja B-osissa.
Huoltoyritys KONE Hissit Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti Yhteensä 5 IV-konehuonetta: kellarikerros C-osa tila PC017, 1. krs B-osa tila PB140 ja C-osa tila PC116, 3. krs vesikatolla tila PA331 sekä 6. krs A-osa tila PA602
Hätä-seis-painikkeen sijainti 1. krs A-osa pääaulassa, lisäksi kaikkien kampuksen rakennusten ilmastoinnin pysäytys 0. krs päävalvomosta

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.

Toimintaohjeita

Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.

Väestönsuojelu

Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa.

Kiinteistöllä on väestönsuojapaikat osoitteissa:

  • Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
  • Korkeakoulunkatu 3, Sähkötalo
  • Korkeakoulunkatu 5, Rakennustalo
  • Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
  • Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta ja säteilyltä. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.

Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.

Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.