Valikko

Kohteen perustiedot

Kiinteistö on Tampereen yliopiston keskustakampuksen yhteydessä ja Päätalon välittömässä läheisyydessä sijaitseva Atalpa-rakennus. Rakennus koostuu vuonna 1986 rakennetusta rakennusosasta sekä vuonna 2010 valmistuneesta laajennusosasta.

Atalpassa toimivat Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio sekä yliopistoliikuntapalveluja tarjoava SportUni. Kohteen ensisijainen käyttötarkoitus on tutkimus- ja opetustyö. Rakennuksessa on pääasiassa opiskeluun liittyviä tiloja, toimisto- ja työhuoneita sekä liikunta- ja pukuhuonetiloja. Suurin käyttö rajoittuu virastoaikaan klo 8–16. Liikuntatiloissa oleskellaan arkisin jopa klo 22 asti, perjantaisin klo 21 asti ja viikonloppuisin klo 19 asti.

Asemapiirustus
Asemapiirustus

Perustiedot

Kiinteistön nimi Tampereen yliopisto, Keskustakampus, Atalpa
Kiinteistön kutsumanimi Atalpa
Kiinteistön osoite Ratapihankatu 55
33100 TAMPERE
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 3
Kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Rakentamisvuosi 1986
Pinta-ala 4 682 m²
Kerrokset 5
Rakennusmateriaali Teräsbetoni
Käyttötarkoitus Oppilaitos, Liikuntapaikka

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pirkanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti Vanha osa 1. krs porrashuone 135, vahtimestarin tiskiä vastapäätä
Kiinteistönhoito Campusta Oy
puh. 010 3408500
päivystys 010 3950395
Sähköntarjoaja Energia Myynti Suomi Oy
puh. 020 7659970
päivystys 020 7659970
http://www.energiasuomi.fi
Vesiyhtiö Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
puh. 0800 90172
päivystys 0800 90172
http://www.tampere.fi/vesi.html
Kiinteistön vakuutusyhtiö If
puh. 010 191919
http://www.if.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö If
puh. 010 191919
http://www.if.fi
Kokoontumispaikka Atalpan yläparkkipaikka, sijainti on merkitty asemapiirustukseen.
Putkilukko 1. kerroksen pääsisäänkäynnin vieressä
Varakokoontumispaikka Kiinteistön vieressä Viinikankadun varressa sijaitseva parkkipaikka, sijainti on merkitty asemapiirustukseen.
Väestönsuojien määrä 2
Väestönsuojan sijainti VSS1 VSS1: Vanha osa 1. krs tila 123
Väestönsuojan sijainti VSS2 VSS2: Laajennusosa 0. krs tila 039
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Lämmönjakohuoneessa: vanha osa 0. krs tila 06
Lämmönjakohuone Vanha osa 0. krs tila 06
Sähköpääkeskus Vanha osa 0. krs tila 07
Ilmanvaihtokone IV-konehuoneet: vanha osa 0. krs tila 015 ja 3. krs tila 320 sekä laajennusosa 1. krs tila 147
Ilmanvaihdon hätä-seis

Vanha osa 1. krs porrashuone 135

Kiinteistön tilat

Toimijat
Sijainti Nimi
Atalpa 00. ja 0. krs SportUni
Atalpa 1. ja 3. krs Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Henkilömäärät

SportUni
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 700 700 0
Tiloissa kerralla noin 100 henkilöä. Tilat ovat pääsääntöisesti avoinna ma-to klo 7-22 ja pe klo 7-21.
Viikonloppuisin 700–1 000 0 0
Tiloissa kerralla noin 100 henkilöä. Tilat ovat pääsääntöisesti avoinna la klo 10-19 ja su klo 12-19.
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 350 0 0
Henkilökuntaa noin 80 ja oppilaita 270.
Viikonloppuisin 0 0 0
Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 1 050 700 0
Päivällä henkilökuntaa 80, opiskelijoita 270 ja liikuntatiloissa ~700 kävijää.
Viikonloppuisin 700–1 000 0 0
Satunnaista koulutustoimintaa, liikuntatiloissa viikonloppuna yhteensä 700-1000 kävijää.

Organisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö, tekninen manageri, kiinteistön omistajalle kuuluvat turvallisuusasiat Pekko Repo
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
puh. 050 3408770
pekko.repo@sykoy.fi
Työsuojelupäällikkö Kirsi Reiman
Tampereen yliopisto
puh. 040 8490461
kirsi.reiman@tuni.fi
Turvallisuusvastaava Riikka Laurila
Tampereen yliopisto
puh. 050 5605769
riikka.laurila@tuni.fi
Turvallisuusvalvoja, poistumistievalvoja
00.-3. krs
Vahtimestarit
Campusta Oy
puh. 029 4524004
atalpa.info@tuni.fi
Turvallisuusvalvoja, poistumistievalvoja
00.-3. krs
Vahtimestarit
Campusta Oy
puh. 040 6733880
sportuni.keskusta@tuni.fi
Poistumistievalvoja: normaalikoulun lukio
1. ja 3. krs
Teija Voimio
Tampereen yliopisto
puh. 040 1901733
teija.voimio@tuni.fi

kiinteistöturvallisuusasiantuntija
Juha Huhtala
Tampereen yliopisto
puh. 050 4478540
juha.huhtala@tuni.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Pekka Ahonen, huoltopäällikkö
puh. 050 5164060
pekka.ahonen@campusta.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 Pekka Ahonen, huoltopäällikkö
puh. 050 5164060
pekkas.ahonen@campusta.fi

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
SportUni Asiakaspalvelu Atalpa
Asiakaspalvelu, Vastaanotto
SportUni
puh. 040 6733880

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio Heidi Östring
Lukion rehtori
Alue: Hoitaa johtavan rehtorin tehtävää 31.12.2022 saakka
Tampereen yliopisto
puh. 050 4201478

Aulikki Leisku-Johansson
Lukion rehtori
Alue: 31.12.2022 saakka
Tampereen yliopisto
puh. 050 3187372

Tuija Alatalo
Lukion vararehtori

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Campusta Oy 010 3408500 010 3950395
Hissihuolto KONE Hissit Oy 0800 15063
Aulavahtimestari Vahtimestari, lukio 029 4524004
Aulavahtimestari Vahtimestari, SportUni 040 6733880
Hälytysvalvonta AVARN Security 050 5967120
Piirivalvonta AVARN Security 050 5967120
Huolto
Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Huoltopäivystys AVARN Security Oy 050 5967120 Työajan ulkopuolella

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Lämmitykseen ja ilmastointiin liittyvissä ongelmissa otetaan yhteys Facility info –järjestelmän kautta.

Kiinteistön kiireelliset vikailmoitukset aina soittamalla Campusta Oy asiakaspalveluun.

Riskit

Kiinteistön riskit

Tulipalo ja räjähdys

Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Tuhopoltto

Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.

Tapaturmat

Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.

Vahingonteot ja ilkivalta

Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.

Varkaus ja ryöstö

Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.

Pommiuhkaus

Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.

Tietoturvallisuus

Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.

Kunnallistekniset häiriöt

Sähkökatkos

Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Vesivahinko

Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.

Vaaralliset kemikaalit ja kaasut

Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.

Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.

Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.

Ympäristöriskit

Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.

Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa

Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.

Kiinteistöön liittyvät erityishuomiot/-riskit

Kiinteistön ulkoiset riskitekijät

Merkittävimmät ulkoiset riskitekijät ovat Kalevantie sekä Ratapihankadun työmaa ja työmaaliikenne. Lisäksi Jyväskylän suunnan rautatie kulkee kiinteistöstä parin sadan metrin päässä. Poistuttaessa kiinteistöstä on otettava huomioon polkupyörä- ja autoliikenne.

Kemikaalit ja kaasut

Kiinteistössä käytetään vähäisiä määriä vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja kiinteistöhuollossa, siivouksessa sekä opetuksessa. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion fysiikan, kemian ja biologian opetuksessa käytettävät kemikaalit varastoidaan luonnontieteiden luokkatilojen varasto- ja valmisteluhuoneessa omissa kaapeissaan. Palavien aineiden säilytykseen tilassa on poistoilmanvaihdolla varustettu paloturvakaappi.

Räjähdysvaarallisten kohteiden tiedot, riskinarviointi sekä tilaluokitus on esitetty räjähdyssuojausasiakirjassa. Kemikaalien hankinnasta, käyttöturvallisuustiedotteiden ajantasaisuudesta ja kemikaalien luetteloinnista vastaa kunkin aineen vastuuopettaja.

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta
Sijainti Ulko-ovet ja osa sisäpuolen ovista on varustettu käyttäjän kulunvalvontajärjestelmällä.
Kuvaus Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Kulunvalvonnan avulla pystytään määrittelemään hyvinkin henkilökohtaisesti kunkin henkilön pääsy tiettyyn kiinteistön osaan / kerrokseen / huoneeseen.

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta
Sijainti Valvontamonitorit sijaitsevat vahtimestarien huoneessa, vanhan osan 1. kerroksessa tilassa 136.
Kuvaus Valvontakameroiden data menee tallentimille, joista nimetyt henkilöt tarvittaessa pääsevät katsomaan sitä. Lisäksi vahtimestarit näkevät kamerakuvan reaaliajassa. Kameravalvonnassa noudatetaan yksityisyyden suojaa koskevia ohjeistuksia.
Kattavuus: Kameravalvonta on pääsääntöisesti auloissa ja käytävillä.

Kiinteistössä on murtohälyttimiä

Murtohälytin
Kuvaus Kiinteistössä on lasirikkoilmaisimet.

Valvonta

Hälytysvalvonta
Kuvaus Kiinteistön aukioloaikojen ulkopuolella hälytykset AVARN Securitylle.
Sijainti Atalpa
Kontakti AVARN Security
puh. 050 5967120
Aulavahtimestari
Kuvaus Vahtimestari, lukio: paikalla ma-pe klo 7.30-16.
Vahtimestari, SportUni: paikalla ma-to klo 7-22, pe klo 7-21 ja viikonloppuisin klo 12-19.

Kiinteistön aukioloaikoina hälytykset vahtimestareille.
Sijainti Atalpa, Vahtimestari, lukio: 1. krs aula (tila 136) / Vahtimestari, SportUni: 0. krs aula
Kontakti Vahtimestari, lukio
puh. 029 4524004
atalpa.info@tuni.fi
Toissijainen kontakti Vahtimestari, SportUni
puh. 040 6733880
sportuni.keskusta@tuni.fi
Piirivalvonta
Kuvaus Kiinteistössä on järjestetty piirivartiointi. Vartijat kiertävät iltaisin ja öisin kiinteistössä.
Sijainti Atalpa
Kontakti AVARN Security
puh. 050 5967120

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Käytävillä, yleisissä tiloissa Käsisammutin Sammuttimet ovat pääsääntöisesti 6 kg AB- tai ABC-luokan jauhesammuttimia. Erikoistiloissa on 5 kg:n CO2 -sammutin.
Jauhesammutin soveltuu yleisimpien palojen sammuttamiseen, mutta ei rasvapaloihin.
Hiilidioksidisammutin soveltuu hyvin neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen.
Porrashuoneissa ja auloissa Pikapaloposti Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen.
Mm. sähkökaappien ja keittotilojen läheisyydessä Sammutuspeite Soveltuu hyvin esimerkiksi keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen.

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Suojelumallit

Atalpa
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Aluevalvojat Turvallisuusvalvojat eli vahtimestarit ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat lyhimmän reitin kohteeseen.

Poistumistievalvojat ohjeistavat poistumisen hätätilanteissa. Heidät on valittu henkilöstöstä ja he ovat ensiaputaitoisia.

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti Laajennusosan aula (020), monitoimisali (040) ja yhdyskäytävä (041) on varustettu savunpoistoikkunoin
Keskuksen sijainti Savunpoiston käsinlaukaisukeskus sijaitsee vanhan osan 1. kerroksessa, porrashuoneessa 135
Savunpoiston laukaisu Savunpoiston käsinlaukaisusta huolehtii palokunta.

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Keskuksen sijainti Vanha osa 0. krs varasto 012 ja laajennusosa 1. krs varasto 146
Kattavuus Poistumisopasteet kattavat koko rakennuksen.
Paloilmoitinkeskuksen ja savunpoiston ohjauskeskuksen yhteyteen on asennettu turvavalo, joka valaisee ko. tilat.

LVI-hälytysjärjestelmä

LVI-hälytysjärjestelmä ilmoittaa kiinteistötekniikan mahdollisista vikatilanteista.

LVI-hälytys
Kuvaus Automaatiojärjestelmä lähettää hälytyksen tekstiviestinä HH-Kiinteistöpalvelut Oy:lle. Työaikana hälytykset ilmoitetaan Campusta Oy:lle ja muina aikoina HH-Kiinteistöpalvelut lähettää päivystäjän tutkimaan hälytykset.

Viestintäjärjestelmä

Viestintäjärjestelmä
Sijainti Kuulutuslaite sijaitsee Vahtimestarien huoneessa, vanhan osan 1. kerroksessa tilassa 136.
Kuvaus Rakennuksen äänentoisto- / turvakuulutusjärjestelmää voidaan hyödyntää vaara-, onnettomuus- ja hätätilanteissa niin, että kaikki kiinteistössä olijat saavat tiedon hälytyksestä. Kuulutusjärjestelmä ohittaa liikuntatiloissa käytetyn keskusradion ja antaa automaattisen evakuointikuulutuksen kahdella kielellä; suomeksi ja englanniksi. Hätäkuulutusjärjestelmä toimii täydentävänä hälyttimenä ja kuulutukset vuorottelevat palokellojen kanssa.
Kattavuus Järjestelmä kattaa kaikki kerrokset.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: Normaalikoulun lukion lista ensiapukoulutetuista löytyy johtavalta rehtorilta.
  • Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle ulko-ovelle.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Campusta Oy puh. 029 4520600.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapukaappi Kiinteistön tiloissa
Silmien huuhteluväline Atalpassa on silmähuuhdepulloja ensiapukaappien yhteydessä.

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti Vanha osa 1. krs porrashuone 135, vahtimestarin tiskiä vastapäätä
Kuvaus Rakennuksessa on osoitteellinen analoginen paloilmoitinjärjestelmä, johon kuuluvat paloilmoitinpainikkeet poistumisteiden vieressä, palokellot, -ilmaisimet ja paloilmoitinkeskus.
Keskuksen sijainti Vanha osa 1. krs porrashuone 135, vahtimestarin tiskiä vastapäätä
Kattavuus Koko rakennus
Keskuksen tyyppi Esmi FX

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Atalpa Pinta-alaosastointi, Käyttötapaosastointi Kiinteistössä palo-osastot ovat joko pinta-alaosastointeja tai käyttötapaosastointeja.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1
Tila Vetokaapit (2 kpl) ja ulospuhallusputkien suuaukot (2 kpl)
Sijainti Atalpa - Vetokaapit: 1. krs laboratorio ja varasto-/valmisteluhuone. Ulospuhallusputkien suuaukot: 3. krs vesikatto.
Toiminto Opetuksessa käytettävistä palavista aineista vapautuva höyry saattaa muodostaa ilman kanssa räjähdysvaarallisen höyry- tai kaasu-ilmaseoksen vetokaapin sisäpuolelle, poistoilmakanavistoon ja ulospuhallusputken suuaukon ympärille.
Säilytettävät aineet Opetuksessa käytettävät palavat nesteet ja kaasut on esitetty räjähdyssuojausasiakirjassa.
Toiminnon esimies Lukion rehtori
Vastuuhenkilö Suojelujohtaja

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Pelastustie
Sijainti Ratapihankadulta Atalpan parkkipaikan molempia reunoja pitkin rakennuksen läheisyyteen. Pelastusteiden sijainti on merkitty asemapiirustukseen.

Pelastustikkaat

Kiinteistössä on hätäpoistumistienä käytettäviä ikkunoita tai parvekkeita, joiden alareuna on yli 3,5 metrin korkeudella maasta. Näihin on asennettu hätäpoistumista varten kiinteät tikkaat.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Atalpa Pääasiallisesti rakennuksen normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi erikoistiloista on erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon.
Kokoontumispaikka: Atalpan yläparkkipaikka, sijainti on merkitty asemapiirustukseen.

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

Pekka Ahonen
Campusta Oy
puh. 050 5164060
pekka.ahonen@campusta.fi

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Terveydenhuolto

Tampereen yliopiston työterveyshuollosta vastaa Pirte.

Yliopiston opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa YTHS. YTHS:n tehtävä on tarjota yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille.

Lukion oppilaiden kouluterveyspalvelut eli terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin vastaanotot sijaitsevat opiskeluterveydenhuollon Tullinkulman toimipisteessä.

Tupakointipaikka

Tampereen yliopiston kampukset ovat savuttomia, ja tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.

Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:

  • Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
  • Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
  • Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
  • Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
  • Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.

Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:

  • virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
  • sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
  • työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
  • ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

Jätehuollon turvallisuus

Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.

Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.

Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:

  • vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
  • lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.

Muut järjestelyt

Hissi

Hissi
Sijainti Kiinteistössä on yksi hissi Atalpan vanhassa osassa, porrashuoneen A yhteydessä.
Huoltoyritys KONE Hissit Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti IV-konehuoneet: vanha osa 0. krs tila 015 ja 3. krs tila 320 sekä laajennusosa 1. krs tila 147
Kuvaus Kohteessa on koneellinen tulo/poistoilmavaihto, joka on varustettu lämmöntalteenotolla. IV-laitteiden ohjaus tapahtuu taloautomatiikasta. IV-koneet pysäytetään vain tarkan harkinnan jälkeen. Kiinteistön ilmastointi ei sammu automaattisesti paloilmoitinjärjestelmän hälyttäessä. Ilmastoinnin hätäpysäytys hoidetaan keskusvalvontalaitteiston avulla ottamalla yhteyttä keskusvalvomoon (Pinni) ja ilmoittamalla hätäpysäytyksen kohdealue. Myös ilmanvaihdon keskitetyt pysäytyspainikkeet pysäyttävät ilmanvaihdon tietyssä kiinteistön osassa. Kiinteistön IV-laitteiden puhdistus suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti.
Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Ilmastointikone
Hätä-seis-painikkeen sijainti Vanha osa 1. krs porrashuone 135

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.

Jätehuolto

Jätehuolto
Sijainti 1. kerroksen sisääntulon läheisyydessä
Kuvaus Kiinteistön jätteille on järjestetty kolme syväkeräysastiaa, jotka on tarkoitettu seka-, kartonki- ja biojätteille. Pienet vaaralliset jätteet (esim. paristot, akut, värikasetit, tallenteet) toimitetaan vahtimestarille. Vahtimestarit neuvovat oikean käsittelytavan.

Toimintaohjeita

Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
VSS1: Vanha osa 1. krs tila 123 S1 60,8 m² 81 Väestönsuojassa, suojien avaimia säilytetään vahtimestareiden avainkaapissa
VSS2: Laajennusosa 0. krs tila 039 S1 61,2 m² 81 Väestönsuojassa, suojien avaimia säilytetään vahtimestareiden avainkaapissa.

Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

  • Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
  • Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
  • Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

Tiedottaminen

Yliopistolla tiedottamisesta vastaa ja sen hoitaa aina yliopiston rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö. Käytäntönä on, että tiedotetaan ainoastaan yliopiston toimintaan vaikuttavista asioista.

Normaalikoulun lukion tapauksessa vain johtavalla rehtorilla on oikeus tiedottaa onnettomuuksista. Onnettomuuksista tiedottaminen on tapauskohtaista ja siitä päättää johtava rehtori yhdessä yliopiston suojelujohtajan kanssa.

Muu tiedottaminen hoituu pelastushenkilökunnan toimesta.

Turvallisuus- ja kriisitilanteista tiedotetaan sisäisesti Intrassa. Normaalikoulun lukiolla on lisäksi käytössä tekstiviestijärjestelmä, johon kuuluvat henkilökunnan lisäksi myös puhelinnumeronsa antaneiden oppilaiden vanhemmat. Tekstiviestijärjestelmä mahdollistaa nopean tiedottamisen hätä- ja kriisitilanteissa.

Normaalioloissa tiedottaminen hoidetaan normaalien yliopistokäytäntöjen mukaan.

Yhteensovittamisvelvoitteet

Kohteen turvallisuushenkilöstö on velvollinen hoitamaan muiden kiinteistössä toimijoiden kanssa pelastussuunnitelmien yhteensovittamisen.