Perustiedot

Kiinteistön nimi	Tampereen yliopisto, Keskustakampus, Atalpa
Kiinteistön kutsumanimi	Atalpa
Kiinteistön osoite	Ratapihankatu 55 33100 TAMPERE
Rakennusten määrä	1
Toimijoiden määrä	3
Kiinteistön omistaja	Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Rakentamisvuosi	1986
Pinta-ala	4 682 m²
Kerrokset	5
Rakennusmateriaali	Teräsbetoni
Käyttötarkoitus	Oppilaitos, Liikuntapaikka

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pirkanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti	Vanha osa 1. krs porrashuone 135, vahtimestarin tiskiä vastapäätä
Kiinteistönhoito	Campusta Oy puh. 0103408500 päivystys 0103950395
Sähköntarjoaja	Energia Myynti Suomi Oy puh. 0207659970 päivystys 0207659970 http://www.energiasuomi.fi
Vesiyhtiö	Tampereen kaupunki: Tampereen vesi puh. 080090172 päivystys 080090172 http://www.tampere.fi/vesi.html
Kiinteistön vakuutusyhtiö	If puh. 010191919 http://www.if.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	If puh. 010191919 http://www.if.fi
Kokoontumispaikka	Kiinteistön vieressä Viinikankadun varressa sijaitseva parkkipaikka, sijainti on merkitty asemapiirustukseen.
Varakokoontumispaikka	Atalpan yläparkkipaikka, sijainti on merkitty asemapiirustukseen.
Putkilukko	kerroksen pääsisäänkäynnin vieressä
Väestönsuojien määrä	2
Väestönsuojan sijainti VSS1	VSS1: Vanha osa 1. krs tila 123
Väestönsuojan sijainti VSS2	VSS2: Laajennusosa 0. krs tila 039
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Lämmönjakohuoneessa: vanha osa 0. krs tila 06
Lämmönjakohuone	Vanha osa 0. krs tila 06
Sähköpääkeskus	Vanha osa 0. krs tila 07
Ilmanvaihtokone	IV-konehuoneet: vanha osa 0. krs tila 015 ja 3. krs tila 320 sekä laajennusosa 1. krs tila 147
Ilmanvaihdon hätä-seis	Vanha osa 1. krs porrashuone 135

Kiinteistön tilat

Toimijat

Sijainti	Nimi
Atalpa 00. ja 0. krs	SportUni
Atalpa 1. ja 3. krs	Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Henkilömäärät

SportUni

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	700	700	0
	Tiloissa kerralla noin 100 henkilöä. Tilat ovat pääsääntöisesti avoinna ma-to klo 6-22 ja pe klo 6-21.
Viikonloppuisin	700–1 000	0	0
	Tiloissa kerralla noin 100 henkilöä. Tilat ovat pääsääntöisesti avoinna la klo 8-19 ja su klo 8-21.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	350	0	0
	Henkilökuntaa noin 80 ja oppilaita 270.
Viikonloppuisin	0	0	0

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	1 050	700	0
	Päivällä henkilökuntaa 80, opiskelijoita 270 ja liikuntatiloissa ~700 kävijää.
Viikonloppuisin	700–1 000	0	0
	Satunnaista koulutustoimintaa, liikuntatiloissa viikonloppuna yhteensä 700-1000 kävijää.

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö, tekninen manageri, kiinteistön omistajalle kuuluvat turvallisuusasiat	Pekko Repo Suomen Yliopistokiinteistöt Oy puh. 0503408770 pekko.repo@sykoy.fi
Työsuojelupäällikkö	Kirsi Reiman Tampereen yliopisto puh. 0408490461 kirsi.reiman@tuni.fi
Turvallisuusvastaava	Riikka Laurila Tampereen yliopisto puh. 0505605769 riikka.laurila@tuni.fi
Turvallisuusvalvoja, poistumistievalvoja 00.-3. krs	Vahtimestarit Campusta Oy puh. 0294524004 atalpa.info@tuni.fi
Turvallisuusvalvoja, poistumistievalvoja 00.-3. krs	Vahtimestarit Campusta Oy puh. 0406733880 sportuni.keskusta@tuni.fi
Poistumistievalvoja: normaalikoulun lukio 1. ja 3. krs	Teija Voimio Tampereen yliopisto puh. 0401901733 teija.voimio@tuni.fi
kiinteistöturvallisuusasiantuntija	Juha Huhtala Tampereen yliopisto puh. 0504478540 juha.huhtala@tuni.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	Pekka Ahonen, huoltopäällikkö puh. 0505164060 pekka.ahonen@campusta.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2	Pekka Ahonen, huoltopäällikkö puh. 0505164060 pekkas.ahonen@campusta.fi

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys	Henkilö	Yhteystiedot
SportUni	Asiakaspalvelu Atalpa Asiakaspalvelu, Vastaanotto	SportUni puh. 0406733880 sportuni.keskusta@tuni.fi
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio	Aulikki Leisku-Johansson Lukion rehtori Alue: 31.7.2025 saakka	Tampereen yliopisto puh. 0503187372 aulikki.leisku-johansson@tuni.fi
	Tuija Alatalo Lukion vararehtori	Tampereen yliopisto puh. 0503182612 tuija.alatalo@tuni.fi

Riskit

Kiinteistön riskit

Tulipalo ja räjähdys

Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Tuhopoltto

Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.

Tapaturmat

Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.

Vahingonteot ja ilkivalta

Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.

Varkaus ja ryöstö

Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.

Pommiuhkaus

Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.

Tietoturvallisuus

Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.

Kunnallistekniset häiriöt

Sähkökatkos

Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Vesivahinko

Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.

Vaaralliset kemikaalit ja kaasut

Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.

Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.

Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.

Ympäristöriskit

Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.

Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa

Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.

Kiinteistöön liittyvät erityishuomiot/-riskit

Kiinteistön ulkoiset riskitekijät

Merkittävimmät ulkoiset riskitekijät ovat Kalevantie sekä Ratapihankadun työmaa ja työmaaliikenne. Lisäksi Jyväskylän suunnan rautatie kulkee kiinteistöstä parin sadan metrin päässä. Poistuttaessa kiinteistöstä on otettava huomioon polkupyörä- ja autoliikenne.

Kemikaalit ja kaasut

Kiinteistössä käytetään vähäisiä määriä vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja kiinteistöhuollossa, siivouksessa sekä opetuksessa. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion fysiikan, kemian ja biologian opetuksessa käytettävät kemikaalit varastoidaan luonnontieteiden luokkatilojen varasto- ja valmisteluhuoneessa omissa kaapeissaan. Palavien aineiden säilytykseen tilassa on poistoilmanvaihdolla varustettu paloturvakaappi.

Räjähdysvaarallisten kohteiden tiedot, riskinarviointi sekä tilaluokitus on esitetty räjähdyssuojausasiakirjassa. Kemikaalien hankinnasta, käyttöturvallisuustiedotteiden ajantasaisuudesta ja kemikaalien luetteloinnista vastaa kunkin aineen vastuuopettaja.

Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta

Sijainti	Ulko-ovet ja osa sisäpuolen ovista on varustettu käyttäjän kulunvalvontajärjestelmällä.
Kuvaus	Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Kulunvalvonnan avulla pystytään määrittelemään hyvinkin henkilökohtaisesti kunkin henkilön pääsy tiettyyn kiinteistön osaan / kerrokseen / huoneeseen.

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta

Sijainti	Valvontamonitorit sijaitsevat vahtimestarien huoneessa, vanhan osan 1. kerroksessa tilassa 136.
Kuvaus	Valvontakameroiden data menee tallentimille, joista nimetyt henkilöt tarvittaessa pääsevät katsomaan sitä. Lisäksi vahtimestarit näkevät kamerakuvan reaaliajassa. Kameravalvonnassa noudatetaan yksityisyyden suojaa koskevia ohjeistuksia. Kattavuus: Kameravalvonta on pääsääntöisesti auloissa ja käytävillä.

Kiinteistössä on murtohälyttimiä

Murtohälytin

Kuvaus	Kiinteistössä on lasirikkoilmaisimet.

Valvonta

Hälytysvalvonta

Kuvaus	Kiinteistön aukioloaikojen ulkopuolella hälytykset AVARN Securitylle.
Sijainti	Atalpa
Kontakti	AVARN Security puh. 0505967120

Aulavahtimestari

Kuvaus	Vahtimestari, lukio: paikalla ma-pe klo 8.00-15.45. Vahtimestari, SportUni: paikalla ma-to klo 9-22, pe klo 9-21, la klo 10-19 ja su 10-21. Kiinteistön aukioloaikoina hälytykset vahtimestareille.
Sijainti	Atalpa, Vahtimestari, lukio: 1. krs aula (tila 136) / Vahtimestari, SportUni: 0. krs aula
Kontakti	Vahtimestari, lukio puh. 0294524004 atalpa.info@tuni.fi
Toissijainen kontakti	Vahtimestari, SportUni puh. 0406733880 sportuni.keskusta@tuni.fi

Piirivalvonta

Kuvaus	Kiinteistössä on järjestetty piirivartiointi. Vartijat kiertävät iltaisin ja öisin kiinteistössä.
Sijainti	Atalpa
Kontakti	AVARN Security puh. 0505967120

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Savunpoistoluukkujen sijainti	Laajennusosan aula (020), monitoimisali (040) ja yhdyskäytävä (041) on varustettu savunpoistoikkunoin
Keskuksen sijainti	Savunpoiston käsinlaukaisukeskus sijaitsee vanhan osan 1. kerroksessa, porrashuoneessa 135
Savunpoiston laukaisu	Savunpoiston käsinlaukaisusta huolehtii palokunta.

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Keskuksen sijainti	Vanha osa 0. krs varasto 012 ja laajennusosa 1. krs varasto 146
Kattavuus	Poistumisopasteet kattavat koko rakennuksen. Paloilmoitinkeskuksen ja savunpoiston ohjauskeskuksen yhteyteen on asennettu turvavalo, joka valaisee ko. tilat.

LVI-hälytysjärjestelmä

LVI-hälytysjärjestelmä ilmoittaa kiinteistötekniikan mahdollisista vikatilanteista.

LVI-hälytys

Kuvaus	Automaatiojärjestelmä lähettää hälytyksen tekstiviestinä HH-Kiinteistöpalvelut Oy:lle. Työaikana hälytykset ilmoitetaan Campusta Oy:lle ja muina aikoina HH-Kiinteistöpalvelut lähettää päivystäjän tutkimaan hälytykset.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ensiapukoulutusta on järjestetty.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: Normaalikoulun lukion lista ensiapukoulutetuista löytyy johtavalta rehtorilta.
• Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle ulko-ovelle.
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Campusta Oy puh. 0294520600.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:

Tarvike	Sijainti
Ensiapukaappi	Kiinteistön tiloissa
Silmien huuhteluväline	Atalpassa on silmähuuhdepulloja ensiapukaappien yhteydessä.

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Sijainti	Vanha osa 1. krs porrashuone 135, vahtimestarin tiskiä vastapäätä
Kuvaus	Rakennuksessa on osoitteellinen analoginen paloilmoitinjärjestelmä, johon kuuluvat paloilmoitinpainikkeet poistumisteiden vieressä, palokellot, -ilmaisimet ja paloilmoitinkeskus.
Keskuksen sijainti	Vanha osa 1. krs porrashuone 135, vahtimestarin tiskiä vastapäätä
Kattavuus	Koko rakennus
Keskuksen tyyppi	Esmi FX

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Atalpa	Pinta-alaosastointi, Käyttötapaosastointi	Kiinteistössä palo-osastot ovat joko pinta-alaosastointeja tai käyttötapaosastointeja.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1

Tila	Vetokaapit (2 kpl) ja ulospuhallusputkien suuaukot (2 kpl)
Sijainti	Atalpa - Vetokaapit: 1. krs laboratorio ja varasto-/valmisteluhuone. Ulospuhallusputkien suuaukot: 3. krs vesikatto.
Toiminto	Opetuksessa käytettävistä palavista aineista vapautuva höyry saattaa muodostaa ilman kanssa räjähdysvaarallisen höyry- tai kaasu-ilmaseoksen vetokaapin sisäpuolelle, poistoilmakanavistoon ja ulospuhallusputken suuaukon ympärille.
Säilytettävät aineet	Opetuksessa käytettävät palavat nesteet ja kaasut on esitetty räjähdyssuojausasiakirjassa.
Toiminnon esimies	Lukion rehtori
Vastuuhenkilö	Suojelujohtaja

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

• Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
• Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
• Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
• Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.

Pelastustie

Sijainti	Ratapihankadulta Atalpan parkkipaikan molempia reunoja pitkin rakennuksen läheisyyteen. Pelastusteiden sijainti on merkitty asemapiirustukseen.

Pelastustikkaat

Kiinteistössä on hätäpoistumistienä käytettäviä ikkunoita tai parvekkeita, joiden alareuna on yli 3,5 metrin korkeudella maasta. Näihin on asennettu hätäpoistumista varten kiinteät tikkaat.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus	Poistumisjärjestelyt
Atalpa	Pääasiallisesti rakennuksen normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi erikoistiloista on erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon.

Terveydenhuolto

Tampereen yliopiston työterveyshuollosta vastaa Terveystalo.

Yliopiston opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa YTHS. YTHS:n tehtävä on tarjota yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille.

Lukion opiskelijoiden kouluterveyspalvelut eli terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot sijaitsevat opiskeluterveydenhuollon Tullinkulman toimipisteessä sekä kuraattorin ja psykologin vastaanotot Atalpassa.

Tupakointipaikka

Tampereen yliopiston kampukset ovat savuttomia, ja tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.

Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:

• Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
• Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
• Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
• Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
• Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.

Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:

• virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
• sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
• työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
• ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

Jätehuollon turvallisuus

Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.

Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.

Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:

• vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
• lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.

Hissi

Hissi

Sijainti	Kiinteistössä on yksi hissi Atalpan vanhassa osassa, porrashuoneen A yhteydessä.
Huoltoyritys	KONE Hissit Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone

Sijainti	IV-konehuoneet: vanha osa 0. krs tila 015 ja 3. krs tila 320 sekä laajennusosa 1. krs tila 147
Kuvaus	Kohteessa on koneellinen tulo/poistoilmavaihto, joka on varustettu lämmöntalteenotolla. IV-laitteiden ohjaus tapahtuu taloautomatiikasta. IV-koneet pysäytetään vain tarkan harkinnan jälkeen. Kiinteistön ilmastointi ei sammu automaattisesti paloilmoitinjärjestelmän hälyttäessä. Ilmastoinnin hätäpysäytys hoidetaan keskusvalvontalaitteiston avulla ottamalla yhteyttä keskusvalvomoon (Pinni) ja ilmoittamalla hätäpysäytyksen kohdealue. Myös ilmanvaihdon keskitetyt pysäytyspainikkeet pysäyttävät ilmanvaihdon tietyssä kiinteistön osassa. Kiinteistön IV-laitteiden puhdistus suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Ilmastointikone
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Vanha osa 1. krs porrashuone 135

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.

Jätehuolto

Jätehuolto

Sijainti	kerroksen sisääntulon läheisyydessä
Kuvaus	Kiinteistön jätteille on järjestetty kolme syväkeräysastiaa, jotka on tarkoitettu seka-, kartonki- ja biojätteille. Pienet vaaralliset jätteet (esim. paristot, akut, värikasetit, tallenteet) toimitetaan vahtimestarille. Vahtimestarit neuvovat oikean käsittelytavan.

Toimintaohjeita

Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja opiskelijat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

• Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
• Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
• Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

Tiedottaminen

Yliopistolla tiedottamisesta vastaa ja sen hoitaa aina yliopiston rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö. Käytäntönä on, että tiedotetaan ainoastaan yliopiston toimintaan vaikuttavista asioista.

Normaalikoulun lukion tapauksessa vain johtavalla rehtorilla on oikeus tiedottaa onnettomuuksista. Onnettomuuksista tiedottaminen on tapauskohtaista ja siitä päättää johtava rehtori yhdessä yliopiston suojelujohtajan kanssa.

Muu tiedottaminen hoituu pelastushenkilökunnan toimesta.

Turvallisuus- ja kriisitilanteista tiedotetaan sisäisesti Intrassa. Normaalikoulun lukiolla on lisäksi käytössä tekstiviestijärjestelmä, johon kuuluvat henkilökunnan lisäksi myös puhelinnumeronsa antaneiden opiskelijoiden vanhemmat. Tekstiviestijärjestelmä mahdollistaa nopean tiedottamisen hätä- ja kriisitilanteissa.

Normaalioloissa tiedottaminen hoidetaan normaalien yliopistokäytäntöjen mukaan.

Yhteensovittamisvelvoitteet

Kohteen turvallisuushenkilöstö on velvollinen hoitamaan muiden kiinteistössä toimijoiden kanssa pelastussuunnitelmien yhteensovittamisen.