Innehåll
Basuppgifter om objektet
Päärakennus sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen itäpuolella, Rakennustalon ja Festian välissä. Päärakennuksessa on opiskelu-, työskentely- ja kerhotiloja. Kiinteistön käyttö tapahtuu suurimmalta osalta arkisin virastoaikaan, mutta tilat ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin.
Basuppgifter
Fastighetens namn | Hervannan kampus, Päärakennus |
---|---|
Byggnadsalias | Päärakennus |
Fastighetens adress |
Korkeakoulunkatu 10 33720 TAMPERE |
Antal byggnader | 1 |
Fastighetens ägare | Suomen Yliopistokiinteistöt Oy |
Byggnadsår | 1983 |
Yta | 11 052 m² |
Våningar | 7 |
Brandklass | P1 |
Byggmaterial | Betong |
Användningssyfte | Institution |
Övriga uppgifter
Objektet hör till följande räddningstjänst: Birkaland.
Brandlarmsskötare |
Janne Puranen Campusta Oy tfn 0503187132 |
---|---|
Brandlarmscentralens placering | 1. krs A-osa pääaulassa |
Fastighetsskötsel | Campusta Oy tfn 0103408500 jourtelefon 0103950395 |
Vattenbolag |
Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
tfn 080090172 jour 080090172 http://www.tampere.fi/vesi.html |
Samlingsplats | Festian portaat |
Rörlås | Rakennuksen pääsisäänkäynnin vieressä |
Uppvärmningsmetod | Fjärrvärme |
Huvudvattenkran | Rakennustalon lämmönjakohuoneessa (RD108) |
Elcentral | Kellarikerros A-osa tilassa PA004 |
Ventilationsmaskin |
Yhteensä 5 IV-konehuonetta: kellarikerros C-osa tila PC017, 1. krs B-osa tila PB140 ja C-osa tila PC116, 3. krs vesikatolla tila PA331 sekä 6. krs A-osa tila PA602
|
Nödstopp för ventilationen |
1. krs A-osa pääaulassa, lisäksi kaikkien kampuksen rakennusten ilmastoinnin pysäytys 0. krs päävalvomosta |
Antal personer
Dagtid | Kvällstid | Nattetid | |
---|---|---|---|
Vardagar | 500 | 100 | 30 |
Under veckoslut | 50 | 50 | 30 |
Suunnitelman päivitys
Tampereen yliopisto / yliopiston turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman päivityksestä, ellei siitä ole toisin kirjallisesti sovittu.
Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelman sisällössä tapahtuu muutoksia. Suunnitelman hyväksyy yliopiston johtoon kuuluva henkilö suunnitelman valmistumisen jälkeen.
Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen.
Organisation
Fastighetens säkerhetspersoner
Säkerhetschef, kampusmanagern, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat turvallisuusasiat |
Aapo Kauppinen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy tfn 0400774934 aapo.kauppinen@sykoy.fi |
---|---|
Arbetarskyddschef |
Kirsi Reiman Tampereen yliopisto tfn 0408490461 kirsi.reiman@tuni.fi |
Säkerhetsansvarig |
Riikka Laurila Tampereen yliopisto tfn 0505605769 riikka.laurila@tuni.fi |
Kiinteistöturvallisuusasiantuntija |
Juha Huhtala Tampereen yliopisto tfn 0504478540 juha.huhtala@tuni.fi |
Fastighetens viktiga nummer
Uppdrag | Namn | Telefonnummer | Journummer |
---|---|---|---|
Servicebolag | Campusta Oy | 0103408500 | 0103950395 |
Hisservice | KONE Hissit Oy | 080015063 | |
Lobbyvaktmästare | Päärakennuksen infopiste | 0294524010 | |
Larmbevakning | Vartiointi: AVARN Security Oy | 0505967120 |
Namn | Telefonnummer | Jourtider | |
---|---|---|---|
Automatiskt brandlarm: Skötare | Janne Puranen | 0503187132 | |
Inbrottslarm: Serviceperson | Juha Huhtala | 0504478540 | |
Kameraövervakning: Serviceperson | Juha Huhtala | 0504478540 | |
Servicejour | HH-kiinteistöpalvelut Oy | 0103950395 | Utanför arbetstiden |
Övriga viktiga nummer
Företagare | Telefonnummer | Jourtider |
---|---|---|
Allmänt nödnummer | 112 | 24 h |
Giftinformationscentralen | 0800 147 111 | 24 h |
Riskit
Kiinteistön riskit
Tulipalo ja räjähdys
Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Tuhopoltto
Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.
Tapaturmat
Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.
Vahingonteot ja ilkivalta
Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.
Varkaus ja ryöstö
Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.
Pommiuhkaus
Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.
Tietoturvallisuus
Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.
Kunnallistekniset häiriöt
Sähkökatkos
Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.
Vesivahinko
Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.
Vaaralliset kemikaalit ja kaasut
Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.
Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.
Säteilyvaara
Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.
Ympäristöriskit
Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.
Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa
Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.
Säkerhetsarrangemang
Arbetsplatssäkerhet
Passerkontroll
I fastigheten används ett passerkontrollsystem. Med systemet försöker man hindra obehöriga från att komma in i lokalerna. Om du observerar ett fel i passerkontrollsystemet, gör en felanmälan.
Beskrivning | Päärakennuksen pääovet ovat arkisin auki klo 7.30-17. Hervannan kampuksen työskentely-, opiskelu- ja harrastetilat ovat kuitenkin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri. Kampuksen rakennukset on jaettu kulkualueisiin ja kulunvalvonnalla varustetuista ovista pääsee sisälle kulkukortilla. |
---|
Fastigheten har kameraövervakning
Beskrivning | Kiinteistössä on kameravalvonta yleisissä tiloissa. |
---|---|
Serviceperson |
Juha Huhtala tfn 0504478540 |
Fastigheten har inbrottslarm
Beskrivning | Kiinteistössä on käytössä ovihälytykset sekä lasirikkoilmaisimia. |
---|---|
Serviceperson |
Juha Huhtala tfn 0504478540 |
Övervakning
Beskrivning | Ovissa ja ikkunoissa hälytysvalvonta, josta tiedot menevät arkisin klo 8-16 infopisteelle ja muina aikoina AVARN Security Oy:lle. |
---|---|
Placering | Päärakennus, koko kiinteistö |
Kontakt |
Vartiointi: AVARN Security Oy tfn 0505967120 vartija.tuni@avarn.fi |
Beskrivning | Avoinna ma-pe klo 8.00 - 16.00 |
---|---|
Placering | Päärakennus, 1. krs pääaula |
Kontakt |
Päärakennuksen infopiste tfn 0294524010 paarakennus.info@tuni.fi |
Beskrivning | Vartijat kiertävät kiinteistössä arki-iltaisin ja -öisin. |
---|---|
Placering | Päärakennus |
Beskrivning | Vartijat kiertävät kiinteistössä viikonloppuisin. |
---|---|
Placering | Päärakennus |
Släckningsutrustning
Placering | Släckningsutrustning | Beskrivning |
---|---|---|
Mm. keittotilojen läheisyydessä | Brandfilt | Soveltuu hyvin esimerkiksi keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen. |
Aulatiloissa, porrashuoneissa ja käytävillä | Brandpost | Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen. |
Käytävillä, yleisissä tiloissa jne. | Brandsläckare | Sammuttimet ovat pääsääntöisesti jauhesammuttimia, jotka soveltuvat yleisimpien palojen sammuttamiseen. Kiinteistössä on myös CO2 -sammuttimia, eli hiilidioksidisammuttimia, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen. |
- minst en gång om året, eftersom handsläckare utsätts för faktorer som påverkar brandsläckningsfunktionen, till exempel fukt, vibrationer eller temperaturväxlingar (platser utomhus)
- minst vartannat år (platser inomhus)
- Brandposterna ska inspekteras årligen. Brandpostens slangar ska trycktestas vart femte år.
Skyddsmodeller
Typ | Våningar | Beskrivning av realisering |
---|---|---|
Fastighetens egen | kaikki | Virka-aikana kiinteistöhuollon työntekijät ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat kohteessa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneissa hälytyksissä ohjauksesta kohteessa vastaa kiinteistöhuollon päivystäjä. |
Områdesövervakare | kaikki | Yliopiston henkilökunnasta on muodostettu turvaryhmiä, jotka toimivat turvallisuusorganisaation tukena turvallisuuden varmistamisessa osana jokapäiväistä toimintaa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa. |
Säkerhetsanordningar
Rökevakuering
Avsikten med rökevakueringen är att avlägsna brandgaserna som uppstår vid brand, röken och värmen från lokalerna. Rökevakueringsanläggningarna ska servas och testas regelbundet i enlighet med bruks- och serviceanvisningen. Rökevakueringsanläggningen används enbart av räddningsverket.
Rökevakueringsluckornas placering | Savunpoistoikkunat porrashuoneissa sekä katolla ja savunpoistoluukut kellarikerroksessa. |
---|---|
Beskrivning | Kiinteistössä on sähkökäyttöiset savunpoistoikkunat porrashuoneissa (yhteensä 4 kpl), käsinohjaus porrashuoneista ja savunpoistoluukkujen ohjauskeskuksesta. Lisäksi 3. krs vesikatolla on käsin avattavat savunpoistoikkunat (6 kpl) ja kellarikerroksessa savunpoistoluukut (4 kpl), jotka avataan käsin pihatasolta. |
Centralens läge | Savunpoistoluukkujen ohjauskeskus 2. krs porrashuoneen PA201B sähkökomerossa ja savunpoistokeskus 6. krs tilassa PA607 |
Utlösning av rökevakuering | Porrashuoneissa käsin laukaistavat, katolla ja pihatasolla käsin avaus |
Märkning av utrymningsvägar
Utrymningsvägledningen indikerar utrymningen av byggnaden. Felaktiga eller bristfälliga skyltar ska anmälas till fastighetsförvaltningen.
Placering | Poistumistievalaistus poistumisreiteillä ja uloskäynneillä. |
---|---|
Beskrivning | Kiinteistössä on turvavalojärjestelmä, joka käsittää ovimerkkivalaistuksen ja varavalaistusta. |
Centralens läge | Yhteensä 3 turvavalokeskusta: kellarikerros varastossa PA005 ja IV-konehuoneessa PC017 sekä 2. krs tilassa PB217 |
Täckning | Koko rakennus |
VVS-larmsystem
VVS-larmsystemet meddelar om eventuella felsituationer i fastighetstekniken.
Beskrivning | Rakennusautomaatiojärjestelmä on liitetty kampusalueen päävalvomoon joka sijaitsee Päärakennuksessa. Hälytysten siirto kiinteistönhoitajille / ulkopuoliselle päivystysorganisaatiolle tapahtuu valvomon välityksellä. |
---|
Första hjälpen
Enligt 46 § i arbetarskyddslagen (738/2002) ska arbetsgivaren se till att första hjälpen anordnas för arbetstagare och andra personer som vistas på arbetsplatsen, ge anvisningar om första hjälpen och införskaffa tillräckligt med ändamålsenlig första hjälpen-utrustning till arbetsplatsen eller dess omedelbara närhet.
- Det har ordnats kurser i första hjälpen.
- Kartläggning av personer som är kunniga i första hjälpen har utförts. En lista över personer som är kunniga i första hjälpen finns i: työsuojelun asiantuntijalla on lista ensiaputaitoisista henkilöistä.
- Ambulansen vägleds: Lähimmälle sisäänkäynnille.
- Ansvarsperson för första hjälpen: aulapalvelut.
Förnödenhet | Placering |
---|---|
Skåp för första hjälpen | Jokaisessa kerroksessa |
Defibrillator | 1. krs A-osa pääaulassa |
Redskap för ögonspolning | Kellarissa kiinteistöhuollon tiloissa |
Brandsäkerhet
Automatiskt brandlarm
Avsikten med det automatiska brandlarmsystemet är att larma fastighetens användare om en begynnande brand. Systemet detekterar snabbt branden när indikatorn reagerar på brand och brandklockorna börjar ljuda. Systemet förmedlar automatiskt larmet till nödcentralen.
Placering | Yhteensä 3 keskusta: 1. krs A-osa pääaulassa ja lisäksi kaksi keskusta kellarissa varastotilassa PA005 |
---|---|
Beskrivning | Kiinteistössä on aluehälytyskeskukseen yhdistetty paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu paloilmoitinpainikkeilla. |
Centralens läge |
|
Täckning | Koko rakennus |
Typ av central | Esmi FX |
Skötare |
Janne Puranen Campusta Oy tfn 0503187132 |
Skötarens reservperson |
HH-kiinteistöpalvelut Oy tfn 0103950395 |
Kontroll av larmöverföringsförbindelsens funktioner
- Regebundna underhåll och reparationer
- Månatligt test av larmöverföringsförbindelsen
- Regelbundna inspektioner
Åtgärder i händelse av fel i larmöverföringsförbindelsen
Ifall fel upptäcks i larmöverföringsförbindelsen, ordnas effektivare övervakning i byggnaden med hjälp av personalen.
- Kontakt med nödcentralen
- Jourhavande sätts att övervaka larmcentralen
- Jourhavande larmar nödcentralen vid behov och vägleder räddningsverket till brandplatsen
Brandsektionering
Syftet med brandsektioneringar är att förhindra, i händelse av brand, att brandgaser och branden sprids samt att trygga evakueringen av människor. Därför är det ytterst viktigt att branddörrarna hålls stängda. Branddörrarna får inte hållas öppna med kilar.
En byggnads olika våningar, källarvåningar och vinden är oftast ordnade i skilda brandsektioner.
Oftast begränsas storleken av en brandsektion så att en brand som uppstår i sektionen inte orsakar orimligt stora egendomsskador.
Utrymmen som skiljer sig avsevärt från varandra vad gäller användningssättoch brandbelastning har delats upp i separata brandsektioner, då det ansetts nödvändigt för att skydda personer eller egendom. (sektionering baserad på användningssätt)
Räddningsväg
Räddningsvägar är körvägar längs vilka räddningsfordonen i nödsituationer kan nå tillräckligt nära byggnaden.
- Det är inte tillåtet att parkera fordon, samla snöhögar, eller att placera belysningsstolpar, planteringar eller annat på räddningsvägar till hinders för trafiken.
- Räddningsvägen ska utmärkas i enlighet med inrikesministeriets förordning (486/2003) med en tilläggsskylt av textil.
- Skylten "räddningsväg" används inte om räddningsvägen inte har antecknats i byggnadens bygglovshandling.
- I frågor gällande räddningsvägar får man råd av den lokala räddningsmyndigheten.
Placering | Korkeakoulunkatua pitkin rakennuksen etupihalle sekä rakennuksen ympäri B- ja C-osien läheisyyteen. Pelastustiet on merkitty suojelupiirustuksiin. |
---|
Utrymningsvägar
Principen för säker utrymning är att man i varje stund ska kunna avlägsna sig från byggnadens samtliga utrymmen via två utgångar utan nycklar eller andra öppningsdon. Dörrarna får inte hållas i baklås under arbetstiden. Det är inte tillåtet att förvara saker framför utgångarna.
Fastigheten har utrymningsarrangemang av följande typ:
Byggnad | Utrymningsarrangemang |
---|---|
Päärakennus | Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Pääasiallisesti kiinteistön normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi on muutamia erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon. |
Plats för uttag av släckvatten
Placering | Paloposti sijaitsee ulkoalueella Kampusareenan ja Tietotalon välissä |
---|
Eldarbeten
Eldarbeten definieras som arbeten där det uppstår gnistor eller där man använder eldslågor eller annan värme, och som ger brandfara. Sådana arbeten är bl.a. gas- och bågsvetsning, bränn- och bågskärning, skärning med slipskiva och metallslipning, varvid det uppstår gnistor, samt arbeten där man använder gasbrännare, annan öppen eld eller hetluftsblåsare. På grund av eldfaran från heta arbeten ska man alltid beakta alternativa metoder.
För att utföra eldarbeten krävs alltid tillstånd för heta arbeten. Personen som gör ett hett arbete ska alltid ha ett giltigt certifikat för heta arbeten.
Följande ansvarspersoner för eldarbeten kan bevilja hetarbetstillstånd:
Ari SärkkäCampusta Oy
tfn 0503471430
ari.sarkka@campusta.fi
Den som sköter brandlarmsanordningarna ska se till att det görs nödvändiga frånkopplingar så att heta arbeten eller andra reparationsarbeten inte orsakar onödiga brandlarm.
Eventuellt frånkopplade brandlarmsystem ska återkopplas så att de fungerar igen.
Tupakointipaikka
Tampereen yliopiston Hervannan kampus on savuton kampus, jossa tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.
Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:
- Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
- Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
- Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
- Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
- Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.
Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:
- virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
- sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
- työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
- ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.
Jätehuollon turvallisuus
Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.
Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.
Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:
- vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
- lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.
Övriga arrangemang
Hiss
Placering | Päärakennuksessa on yhteensä neljä hissiä, jotka sijaitsevat rakennuksen A- ja B-osissa. |
---|---|
Serviceföretag | KONE Hissit Oy |
Ventilationsmaskin
Placering | Yhteensä 5 IV-konehuonetta: kellarikerros C-osa tila PC017, 1. krs B-osa tila PB140 ja C-osa tila PC116, 3. krs vesikatolla tila PA331 sekä 6. krs A-osa tila PA602 |
---|---|
Nödstoppets placering |
|
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.
Toimintaohjeita
Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.
Befolkningsskydd
Fastigheten har inget eget skyddsrum.
Fastigheten har skyddsrumsplatser vid adresserna:
- Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
- Korkeakoulunkatu 3, Sähkötalo
- Korkeakoulunkatu 5, Rakennustalo
- Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
- Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena
Syftet med skyddsrum är att skydda människor mot ras, explosionstryck, splitter, gaser och strålning. Förflyttning till skyddsrummen sker alltid på uppmaning av myndigheterna. Olyckor under normala tider kräver aldrig att man ska ta skydd i skyddsrum, det räcker med att man tar skydd inomhus.
Tiedottaminen ja perehdyttäminen
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.
Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.
Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.
Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.