Meny

Basuppgifter om objektet

Päärakennus sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, kampusalueen itäpuolella, Rakennustalon ja Festian välissä. Päärakennuksessa on opiskelu-, työskentely- ja kerhotiloja. Kiinteistön käyttö tapahtuu suurimmalta osalta arkisin virastoaikaan, mutta tilat ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin.

Basuppgifter

Fastighetens namn Hervannan kampus, Päärakennus
Byggnadsalias Päärakennus
Fastighetens adress Korkeakoulunkatu 10
33720 TAMPERE
Antal byggnader 1
Fastighetens ägare Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Byggnadsår 1983
Yta 11 052 m²
Våningar 7
Brandklass P1
Byggmaterial Betong
Användningssyfte Institution

Övriga uppgifter

Objektet hör till följande räddningstjänst: Birkaland.

Brandlarmsskötare Janne Puranen
Campusta Oy
tfn 0503187132
Brandlarmscentralens placering 1. krs A-osa pääaulassa
Fastighetsskötsel Campusta Oy
tfn 0103408500
jourtelefon 0103950395
Vattenbolag Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
tfn 080090172
jour 080090172
http://www.tampere.fi/vesi.html
Samlingsplats Festian portaat
Rörlås Rakennuksen pääsisäänkäynnin vieressä
Uppvärmningsmetod Fjärrvärme
Huvudvattenkran Rakennustalon lämmönjakohuoneessa (RD108)
Elcentral Kellarikerros A-osa tilassa PA004
Ventilationsmaskin Yhteensä 5 IV-konehuonetta: kellarikerros C-osa tila PC017, 1. krs B-osa tila PB140 ja C-osa tila PC116, 3. krs vesikatolla tila PA331 sekä 6. krs A-osa tila PA602
Nödstopp för ventilationen

1. krs A-osa pääaulassa, lisäksi kaikkien kampuksen rakennusten ilmastoinnin pysäytys 0. krs päävalvomosta

Antal personer

Sammanlagt
Dagtid Kvällstid Nattetid
Vardagar 500 100 30
Under veckoslut 50 50 30

Suunnitelman päivitys

Tampereen yliopisto / yliopiston turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman päivityksestä, ellei siitä ole toisin kirjallisesti sovittu.

Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelman sisällössä tapahtuu muutoksia. Suunnitelman hyväksyy yliopiston johtoon kuuluva henkilö suunnitelman valmistumisen jälkeen.

Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen.

Organisation

Fastighetens säkerhetspersoner

Säkerhetschef, kampusmanagern, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat turvallisuusasiat Aapo Kauppinen
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
tfn 0400774934
aapo.kauppinen@sykoy.fi
Arbetarskyddschef Kirsi Reiman
Tampereen yliopisto
tfn 0408490461
kirsi.reiman@tuni.fi
Säkerhetsansvarig Riikka Laurila
Tampereen yliopisto
tfn 0505605769
riikka.laurila@tuni.fi
Kiinteistöturvallisuusasiantuntija Juha Huhtala
Tampereen yliopisto
tfn 0504478540
juha.huhtala@tuni.fi

Fastighetens viktiga nummer

Uppdrag Namn Telefonnummer Journummer
Servicebolag Campusta Oy 0103408500 0103950395
Hisservice KONE Hissit Oy 080015063
Lobbyvaktmästare Päärakennuksen infopiste 0294524010
Larmbevakning Vartiointi: AVARN Security Oy 0505967120
Underhåll
Namn Telefonnummer Jourtider
Automatiskt brandlarm: Skötare Janne Puranen 0503187132
Inbrottslarm: Serviceperson Juha Huhtala 0504478540
Kameraövervakning: Serviceperson Juha Huhtala 0504478540
Servicejour HH-kiinteistöpalvelut Oy 0103950395 Utanför arbetstiden

Övriga viktiga nummer

Företagare Telefonnummer Jourtider
Allmänt nödnummer 112 24 h
Giftinformationscentralen 0800 147 111 24 h

Riskit

Kiinteistön riskit

Tulipalo ja räjähdys

Tulipalon mahdollisia aiheuttajia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet, huolimaton tupakointi, kipinöintiä aiheuttavat työmenetelmät ja kipinän syntyminen laitteistossa, syttyvät kemikaalit sekä kemikaalivuodot. Tulipalo kiinteistön tiloissa voi aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Tuhopoltto

Tuhopoltoille otollisia kohteita ovat syttyvä materiaali kiinteistön lähellä sekä ajoneuvot. Tuhopoltto voi levitä suureksi paloksi, joka aiheuttaa henkilövahinkoja sekä mittavia taloudellisia vahinkoja, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä. Jo pienikin palon alku aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista, vaaratilanteita henkilöstölle sekä lisätyötä tuhojen korjauksesta.

Tapaturmat

Työtapaturma tai sairauskohtaus voi sattua sekä opiskelijoille että omalle henkilöstölle kiinteistön tiloissa. Tapaturman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, kompastuminen, putoaminen korjaustöiden tai muiden töiden aikana, työliike, raskaat nostot, liukastuminen maahan valuneeseen kemikaaliin tai opetustilanteessa sattuva vaaratilanne. Tapaturmista aiheutuu henkilövahinkojen lisäksi toiminnan häiriöitä, kustannuksia ja poissaoloja työstä.

Vahingonteot ja ilkivalta

Kiinteistön tiloissa liikkuu päivittäin työntekijöitä ja opiskelijoita, joilla on omat rajatut kulkuoikeudet kiinteistön eri tiloihin. Kiinteistön ulko-ovet ovat lukossa vain yöaikaan, jolloin kulku onnistuu kulkuluvalla. Mahdolliset vahingot ja ilkivalta voivat aiheuttaa suurta haittaa ja häiriötä toiminnalle sekä vaaratilanteita henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikkeen vahingonteon ja ilkivallan mahdollisuuteen on varauduttu alueen kameravalvonnalla. Lisäksi vartiointia suorittaa vartiointiliike.

Varkaus ja ryöstö

Syynä ryöstöön voi olla esimerkiksi rahan tarve tai kiinnostus mukana kuljetettavaan tärkeään tietoon. Suurin todennäköisyys varkauden uhriksi joutumiselle ovat koti- ja työmatkat. Seurauksena tilanteesta voi olla omaisuuden tai tärkeän tiedon menettämisen lisäksi henkiset kärsimykset ja fyysiset seuraukset ryöstön uhriksi joutuvalle.

Pommiuhkaus

Pommiuhkauksen takana voi olla moninaisia syitä; kiinteistön toimintaan ärsyyntynyt tai häiriintynyt ihminen voi kohdistaa oman ahdistuksensa kohti kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja asioivia. Pommiuhkauksesta aiheutuu henkisiä kärsimyksiä työntekijöille ja opiskelijoille, häiriöitä toimintaan ja kustannuksia.

Tietoturvallisuus

Yritystä kohtaava tietovuoto tai tietoverkkojen toimintahäiriö on merkittävä riskitekijä. Tietoturvallisuuden vaarantuminen on riski, jonka kautta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Seurauksena ovat kustannukset ja häiriö koko laitoksen toiminnalle.

Kunnallistekniset häiriöt

Sähkökatkos

Sähkökatkoksen voi aiheuttaa luonnontapahtuma, kuten myrsky tai salama, mutta myös laiteviat, puutteet laitteistossa tai kunnossapidon puutteet. Sähkökatkos voi aiheuttaa sähkötulipalon vaaran, henkilöstölle vaaraa, toiminnan häiriöitä ja keskeytymistä.

Vesivahinko

Vesivahingon voi aiheuttaa esimerkiksi putkirikko, putkien jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Seurauksena vesivahingosta voi olla veden vuotaminen tiloihin tai veden tulon keskeytyminen, mikä edelleen aiheuttaa tilojen tai veden käyttöön rajoituksia.

Vaaralliset kemikaalit ja kaasut

Kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja niistä voi aiheutua myös onnettomuuden, kuten tulipalon tai räjähdyksen, vaara. Päästessään maaperään, viemäriin tai vesistöön ne voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle.

Kiinteistön kaasuvaara voi aiheutua esimerkiksi kiinteistössä käytettävistä kaasuista, kuten kaasupulloista, tai ulkoisesta lähteestä, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuvasta onnettomuudesta lähialueella.

Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla, radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus sekä onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Seuraukset säteilyonnettomuudesta riippuvat säteilylähteestä, etäisyydestä, ympäristöolosuhteista ja reagoinnista tilanteeseen.

Ympäristöriskit

Ympäristöriskin voi aiheuttaa esim. sammutusjätevesien pääsy ympäristöön. Liikenne on riskitekijä onnettomuusriskinä alueella liikkuville ja ympäristöriski mahdollisien onnettomuuksien seurauksena, esim. öljyn valuminen maahan.

Henkilökunnan toiminta ennalta arvaamattomissa vaaratilanteissa

Ennalta arvaamattomaan vaaratilanteeseen varautumiseksi on tärkeää, että henkilökunta kouluttautuu pelastuslaitoksen kanssa siten, että henkilökunta tietää, miten tulee toimia hälytystilanteessa ja osaa opastaa pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, ja että laboratoriohenkilökunta tietää, miten poistua sekä pelastuslaitos tietää, minkälaisia erikoistiloja kiinteistössä on.

Säkerhetsarrangemang

Arbetsplatssäkerhet

Passerkontroll

I fastigheten används ett passerkontrollsystem. Med systemet försöker man hindra obehöriga från att komma in i lokalerna. Om du observerar ett fel i passerkontrollsystemet, gör en felanmälan.

Passerkontroll
Beskrivning Päärakennuksen pääovet ovat arkisin auki klo 7.30-17. Hervannan kampuksen työskentely-, opiskelu- ja harrastetilat ovat kuitenkin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri. Kampuksen rakennukset on jaettu kulkualueisiin ja kulunvalvonnalla varustetuista ovista pääsee sisälle kulkukortilla.

Fastigheten har kameraövervakning

Kameraövervakning
Beskrivning Kiinteistössä on kameravalvonta yleisissä tiloissa.
Serviceperson Juha Huhtala
tfn 0504478540

Fastigheten har inbrottslarm

Inbrottslarm
Beskrivning Kiinteistössä on käytössä ovihälytykset sekä lasirikkoilmaisimia.
Serviceperson Juha Huhtala
tfn 0504478540

Övervakning

Larmbevakning
Beskrivning Ovissa ja ikkunoissa hälytysvalvonta, josta tiedot menevät arkisin klo 8-16 infopisteelle ja muina aikoina AVARN Security Oy:lle.
Placering Päärakennus, koko kiinteistö
Kontakt Vartiointi: AVARN Security Oy
tfn 0505967120
vartija.tuni@avarn.fi
Lobbyvaktmästare
Beskrivning Avoinna ma-pe klo 8.00 - 16.00
Placering Päärakennus, 1. krs pääaula
Kontakt Päärakennuksen infopiste
tfn 0294524010
paarakennus.info@tuni.fi
Lokal övervakning
Beskrivning Vartijat kiertävät kiinteistössä arki-iltaisin ja -öisin.
Placering Päärakennus
Distriktsbevakning
Beskrivning Vartijat kiertävät kiinteistössä viikonloppuisin.
Placering Päärakennus

Släckningsutrustning

Placering Släckningsutrustning Beskrivning
Mm. keittotilojen läheisyydessä Brandfilt Soveltuu hyvin esimerkiksi keittiöpalojen tai palavan ihmisen sammuttamiseen.
Aulatiloissa, porrashuoneissa ja käytävillä Brandpost Soveltuu kiinteiden (kuitumaisten) palojen sammuttamiseen. Ei sovi sähkölaitteiden tai nesteiden ja rasvojen sammuttamiseen.
Käytävillä, yleisissä tiloissa jne. Brandsläckare Sammuttimet ovat pääsääntöisesti jauhesammuttimia, jotka soveltuvat yleisimpien palojen sammuttamiseen.
Kiinteistössä on myös CO2 -sammuttimia, eli hiilidioksidisammuttimia, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen.
Brandsläckarna ska kontrolleras:
  • minst en gång om året, eftersom handsläckare utsätts för faktorer som påverkar brandsläckningsfunktionen, till exempel fukt, vibrationer eller temperaturväxlingar (platser utomhus)
  • minst vartannat år (platser inomhus)
Brandposterna ska inspekteras:
  • Brandposterna ska inspekteras årligen. Brandpostens slangar ska trycktestas vart femte år.

Skyddsmodeller

Päärakennus
Typ Våningar Beskrivning av realisering
Fastighetens egen kaikki Virka-aikana kiinteistöhuollon työntekijät ottavat pelastuslaitoksen vastaan ja ohjaavat kohteessa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneissa hälytyksissä ohjauksesta kohteessa vastaa kiinteistöhuollon päivystäjä.
Områdesövervakare kaikki Yliopiston henkilökunnasta on muodostettu turvaryhmiä, jotka toimivat turvallisuusorganisaation tukena turvallisuuden varmistamisessa osana jokapäiväistä toimintaa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Säkerhetsanordningar

Rökevakuering

Avsikten med rökevakueringen är att avlägsna brandgaserna som uppstår vid brand, röken och värmen från lokalerna. Rökevakueringsanläggningarna ska servas och testas regelbundet i enlighet med bruks- och serviceanvisningen. Rökevakueringsanläggningen används enbart av räddningsverket.

Utrustning för rökevakuering
Rökevakueringsluckornas placering Savunpoistoikkunat porrashuoneissa sekä katolla ja savunpoistoluukut kellarikerroksessa.
Beskrivning Kiinteistössä on sähkökäyttöiset savunpoistoikkunat porrashuoneissa (yhteensä 4 kpl), käsinohjaus porrashuoneista ja savunpoistoluukkujen ohjauskeskuksesta. Lisäksi 3. krs vesikatolla on käsin avattavat savunpoistoikkunat (6 kpl) ja kellarikerroksessa savunpoistoluukut (4 kpl), jotka avataan käsin pihatasolta.
Centralens läge Savunpoistoluukkujen ohjauskeskus 2. krs porrashuoneen PA201B sähkökomerossa ja savunpoistokeskus 6. krs tilassa PA607
Utlösning av rökevakuering Porrashuoneissa käsin laukaistavat, katolla ja pihatasolla käsin avaus

Märkning av utrymningsvägar

Utrymningsvägledningen indikerar utrymningen av byggnaden. Felaktiga eller bristfälliga skyltar ska anmälas till fastighetsförvaltningen.

Märkning av utrymningsvägar
Placering Poistumistievalaistus poistumisreiteillä ja uloskäynneillä.
Beskrivning Kiinteistössä on turvavalojärjestelmä, joka käsittää ovimerkkivalaistuksen ja varavalaistusta.
Centralens läge Yhteensä 3 turvavalokeskusta: kellarikerros varastossa PA005 ja IV-konehuoneessa PC017 sekä 2. krs tilassa PB217
Täckning Koko rakennus

VVS-larmsystem

VVS-larmsystemet meddelar om eventuella felsituationer i fastighetstekniken.

VVS-alarm
Beskrivning Rakennusautomaatiojärjestelmä on liitetty kampusalueen päävalvomoon joka sijaitsee Päärakennuksessa. Hälytysten siirto kiinteistönhoitajille / ulkopuoliselle päivystysorganisaatiolle tapahtuu valvomon välityksellä.

Första hjälpen

Enligt 46 § i arbetarskyddslagen (738/2002) ska arbetsgivaren se till att första hjälpen anordnas för arbetstagare och andra personer som vistas på arbetsplatsen, ge anvisningar om första hjälpen och införskaffa tillräckligt med ändamålsenlig första hjälpen-utrustning till arbetsplatsen eller dess omedelbara närhet.

  • Det har ordnats kurser i första hjälpen.
  • Kartläggning av personer som är kunniga i första hjälpen har utförts. En lista över personer som är kunniga i första hjälpen finns i: työsuojelun asiantuntijalla on lista ensiaputaitoisista henkilöistä.
  • Ambulansen vägleds: Lähimmälle sisäänkäynnille.
  • Ansvarsperson för första hjälpen: aulapalvelut.
Det finns förstahjälpen-utrustning tillgänglig i fastigheten enligt följande:
Förnödenhet Placering
Skåp för första hjälpen Jokaisessa kerroksessa
Defibrillator 1. krs A-osa pääaulassa
Redskap för ögonspolning Kellarissa kiinteistöhuollon tiloissa

Brandsäkerhet

Automatiskt brandlarm

Avsikten med det automatiska brandlarmsystemet är att larma fastighetens användare om en begynnande brand. Systemet detekterar snabbt branden när indikatorn reagerar på brand och brandklockorna börjar ljuda. Systemet förmedlar automatiskt larmet till nödcentralen.

Automatiskt brandlarm
Placering Yhteensä 3 keskusta: 1. krs A-osa pääaulassa ja lisäksi kaksi keskusta kellarissa varastotilassa PA005
Beskrivning Kiinteistössä on aluehälytyskeskukseen yhdistetty paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu paloilmoitinpainikkeilla.
Centralens läge
  1. krs A-osa pääaulassa
Täckning Koko rakennus
Typ av central Esmi FX
Skötare Janne Puranen
Campusta Oy
tfn 0503187132
Skötarens reservperson HH-kiinteistöpalvelut Oy
tfn 0103950395

Kontroll av larmöverföringsförbindelsens funktioner

  • Regebundna underhåll och reparationer
  • Månatligt test av larmöverföringsförbindelsen
  • Regelbundna inspektioner

Åtgärder i händelse av fel i larmöverföringsförbindelsen

Ifall fel upptäcks i larmöverföringsförbindelsen, ordnas effektivare övervakning i byggnaden med hjälp av personalen.

  • Kontakt med nödcentralen
  • Jourhavande sätts att övervaka larmcentralen
  • Jourhavande larmar nödcentralen vid behov och vägleder räddningsverket till brandplatsen

Brandsektionering

Syftet med brandsektioneringar är att förhindra, i händelse av brand, att brandgaser och branden sprids samt att trygga evakueringen av människor. Därför är det ytterst viktigt att branddörrarna hålls stängda. Branddörrarna får inte hållas öppna med kilar.

En byggnads olika våningar, källarvåningar och vinden är oftast ordnade i skilda brandsektioner.

Oftast begränsas storleken av en brandsektion så att en brand som uppstår i sektionen inte orsakar orimligt stora egendomsskador.

Utrymmen som skiljer sig avsevärt från varandra vad gäller användningssättoch brandbelastning har delats upp i separata brandsektioner, då det ansetts nödvändigt för att skydda personer eller egendom. (sektionering baserad på användningssätt)

Räddningsväg

Räddningsvägar är körvägar längs vilka räddningsfordonen i nödsituationer kan nå tillräckligt nära byggnaden.

  • Det är inte tillåtet att parkera fordon, samla snöhögar, eller att placera belysningsstolpar, planteringar eller annat på räddningsvägar till hinders för trafiken.
  • Räddningsvägen ska utmärkas i enlighet med inrikesministeriets förordning (486/2003) med en tilläggsskylt av textil.
  • Skylten "räddningsväg" används inte om räddningsvägen inte har antecknats i byggnadens bygglovshandling.
  • I frågor gällande räddningsvägar får man råd av den lokala räddningsmyndigheten.
Räddningsväg
Placering Korkeakoulunkatua pitkin rakennuksen etupihalle sekä rakennuksen ympäri B- ja C-osien läheisyyteen. Pelastustiet on merkitty suojelupiirustuksiin.

Utrymningsvägar

Principen för säker utrymning är att man i varje stund ska kunna avlägsna sig från byggnadens samtliga utrymmen via två utgångar utan nycklar eller andra öppningsdon. Dörrarna får inte hållas i baklås under arbetstiden. Det är inte tillåtet att förvara saker framför utgångarna.

Fastigheten har utrymningsarrangemang av följande typ:

Byggnad Utrymningsarrangemang
Päärakennus Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Pääasiallisesti kiinteistön normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Lisäksi on muutamia erillisiä poistumisovia, jotka ovat käytössä vain hätätilanteita varten. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jättää kiinni-asentoon.
Samlingsplats: Festian portaat

Plats för uttag av släckvatten

Plats för uttag av släckvatten
Placering Paloposti sijaitsee ulkoalueella Kampusareenan ja Tietotalon välissä

Eldarbeten

Eldarbeten definieras som arbeten där det uppstår gnistor eller där man använder eldslågor eller annan värme, och som ger brandfara. Sådana arbeten är bl.a. gas- och bågsvetsning, bränn- och bågskärning, skärning med slipskiva och metallslipning, varvid det uppstår gnistor, samt arbeten där man använder gasbrännare, annan öppen eld eller hetluftsblåsare. På grund av eldfaran från heta arbeten ska man alltid beakta alternativa metoder.

För att utföra eldarbeten krävs alltid tillstånd för heta arbeten. Personen som gör ett hett arbete ska alltid ha ett giltigt certifikat för heta arbeten.

Följande ansvarspersoner för eldarbeten kan bevilja hetarbetstillstånd:

Ari Särkkä
Campusta Oy
tfn 0503471430
ari.sarkka@campusta.fi

Den som sköter brandlarmsanordningarna ska se till att det görs nödvändiga frånkopplingar så att heta arbeten eller andra reparationsarbeten inte orsakar onödiga brandlarm.

Eventuellt frånkopplade brandlarmsystem ska återkopplas så att de fungerar igen.

Tupakointipaikka

Tampereen yliopiston Hervannan kampus on savuton kampus, jossa tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. Tupakansavun kulkeutuminen sisätiloihin on pyrittävä estämään. Ulkona olevien tupakointipaikkojen suunnitteluperusteena voidaan käyttää noin 10 metrin etäisyyttä rakennuksen niistä osista ja rakenteista, joista tupakansavu mahdollisesti kulkeutuu sisätiloihin.

Turvallisuuden lisäämisen ja tulipalon estämisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös tupakointitilan päivittäiseen käyttöön:

  • Tupakointipaikan läheisyydessä ei tule olla mitään herkästi syttyvää.
  • Tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet.
  • Tupakointipaikoilla tulee käyttää paloturvallisia tuhkakuppeja.
  • Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa muiden jätemateriaalien joukkoon.
  • Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen joukkoon.

Tupakointi on kielletty muun muassa seuraavissa paikoissa:

  • virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
  • sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa;
  • työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa;
  • ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

Jätehuollon turvallisuus

Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin. Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.

Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.

Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:

  • vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
  • lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.

Övriga arrangemang

Hiss

Hiss
Placering Päärakennuksessa on yhteensä neljä hissiä, jotka sijaitsevat rakennuksen A- ja B-osissa.
Serviceföretag KONE Hissit Oy

Ventilationsmaskin

Ventilationsmaskin
Placering Yhteensä 5 IV-konehuonetta: kellarikerros C-osa tila PC017, 1. krs B-osa tila PB140 ja C-osa tila PC116, 3. krs vesikatolla tila PA331 sekä 6. krs A-osa tila PA602
Nödstoppets placering
  1. krs A-osa pääaulassa, lisäksi kaikkien kampuksen rakennusten ilmastoinnin pysäytys 0. krs päävalvomosta

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Hälytystilanteessa ilmanvaihto tulee pysäyttää kokonaisuudessaan, selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.

Toimintaohjeita

Toimintaohjeet löytyvät pelastussuunnitelman etusivulta "Toimintaohjeet"-kohdasta.

Befolkningsskydd

Fastigheten har inget eget skyddsrum.

Fastigheten har skyddsrumsplatser vid adresserna:

  • Korkeakoulunkatu 1, Tietotalo
  • Korkeakoulunkatu 3, Sähkötalo
  • Korkeakoulunkatu 5, Rakennustalo
  • Korkeakoulunkatu 5, Kalliosuoja (Bommari)
  • Korkeakoulunkatu 7, Kampusareena

Syftet med skyddsrum är att skydda människor mot ras, explosionstryck, splitter, gaser och strålning. Förflyttning till skyddsrummen sker alltid på uppmaning av myndigheterna. Olyckor under normala tider kräver aldrig att man ska ta skydd i skyddsrum, det räcker med att man tar skydd inomhus.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon." Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdyttäminen ja tiedottaminen: Turvallisuusasioihin perehdyttämistä vastaa esihenkilöt, turvallisuusorganisaatio tukee perehdyttämisessä. Pelastussuunnitelmasta viestitään myös osana organisaation perehdyttämis- ja turvallisuusmateriaaleja.

Turvallisuuskoulutukset: Turvallisuusorganisaatio järjestää turvallisuuskoulutuksia säännöllisesti ja myös erillisten tarpeen mukaan. Pelastussuunnitelman käytännön harjoittelu toteutetaan poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu kaikki tilojen käyttäjät.

Viestintä kriisitilanteissa: Kriisin sattuessa yliopiston johto, turvallisuusorganisaatio ja viestintä päättävät, miten asiasta tiedotetaan sekä sopivat viestintävastuista. Oikeaa tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Lausuntoja yliopiston puolesta antaa yliopiston johto tai johdon erikseen valtuuttama henkilö (esim. yksikön johtaja). Ainoastaan viranomaiset voivat tiedottaa tai antaa luvan tiedottaa onnettomuuden syistä ja seurauksista. Kriisin sattuessa seuraa intraa. Tilanteen mukaan henkilökunnalle ja opiskelijoille viestitään myös tekstiviesteillä, sähköpostilla sekä yliopiston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.